Elämä, työnteko ja sodankäynti

Muinaisina aikoina aseet tehtiin puusta, ruo’oista tai nahasta. Pistimet ja terät valmistettiin kovemmasta aineesta kuten piikivestä, kivestä, luusta tai pronssista. Noin vuodesta 1200 eKr. alkaen aseita valmistettiin myös raudasta. Kannettavat aseet Mies miestä vastaan taistelussa sotilaat ...

Pelto oli kynnettävä ennen viljan kylvämistä. Kyntäminen pehmensi maata, jolloin siemenet upposivat syvemmälle maahan.  Kyntäminen kylvöä varten Ensin pellolta poistettiin suuret kivet. Usein pellolta saatuja kiviä käytettiin sitä ympäröineen matalan muurin rakentamiseen. Kynnettäessä aura teki ...

Byssos tarkoitti kudottua kangasta. Se oli korkealaatuista pellavaa, jota käytettiin hienoissa vaatteissa. Mitä tiiviimmin lanka oli kudottu, sitä arvokkaampi oli lopputulos.

Raamatussa mainitulla haarniskalla ei viitata koko ruumiin peittävään haarniskaan. Kyse on rinta- tai suomupanssarista. Israelilaiset sotilaat eivät yleensä käyttäneet kehonsa suojana haarniskaa, vaan ainoastaan kilpeä. Raamatun kertomuksissa haarniskaa käyttävät pääasiassa kuninkaat ja armeijan ...

Hapate on vanhaa (hapan)taikinaa, jota käytetään uuden taikinan nostattamiseen. UT2020 puhuu hapatteen sijasta usein taikinajuuresta tai leipäjuuresta. Hapate uskonnollisten juhlien aikaan Juutalaisten pääsiäisen tai happattoman leivän juhlan aikana israelilaiset eivät saaneet syödä hapatteella ...

Harppu kuuluu kielisoittimiin. Raamatussa harppu mainitaan lähes aina lyyran parina, kuten 2. Sam. 6:5. Hepreankielinen nimitys harpulle on nebel. Miltä harppu näytti? Luultavasti harpussa oli useita kieliä, joka tapauksessa enemmän kuin lyyrassa. Sen ääni oli matala ja kova. Harppu oli kaareva tai ...

Herem on uskonnollinen termi, joka käytetään usein sotakertomuksissa. Se tarkoitti, että ihminen tai asia oli omistettu Jumalalle. Mikä on herem? Vanhassa testamentissa termillä on usein uskonnollinen merkitys: henkilö tai esine tuli omistaa Jumalalle. Vanhimmissa kertomuksissa se tarkoitti, että ...

Hiskian tunneli kulkee Jerusalemin vanhan osan, Daavidin kaupungin, alla. Tunneli johdatti Gihonin lähteen vettä suureen altaaseen, joka sijaitsi kukkulan eteläkärjessä. Allas oli osa kaupungin vesihuoltoa. Nykyään sitä kutsutaan nykyään nimellä Siiloan allas.

Raamatussa esiintyy useita eri puhallinsoittimia. Puhaltimia käytettiin ensisijaisesti ihmisten varoittamiseen tai koollekutsumiseen, mutta temppelissä niillä soitettiin myös musiikkia. Mitä huilu näytti? Huilu oli tehty bambusta tai joskus puusta. Huiluja oli erilaisia. Tavallisen huilun lisäksi ...

Ies oli puinen palkki, joka asetettiin yhden tai kahden vetoeläimen niskan päälle – kuten härän, hevosen tai aasin. Eläimen ies Ies kiinnitettiin eläinten niskan päälle kauluksella, joka oli tehty puusta, oljesta tai köydestä. Ies kiinnitettiin keskeltä köyden tai aisan välityksellä vedettävään ...

Jerusalemin tärkein luonnonvesilähde oli Gihonin lähde. Se sijaitsi kaupungin ulkopuolella Kidronin laaksossa. Kaupungin ulkopuolella oli myös joukko pienempiä lähteitä. Kun kaupunki kasvoi, Gihonin lähteen vesi ei riittänyt koko kaupungille. Koska lähde sijaitsi kaupungin ulkopuolella, eivät ...

Jousi ja nuoli olivat yleinen ase jo muinaisina aikoina. Se oli kevyt ase ja siksi helppo kuljettaa. Lisäksi sillä saattoi ampua vihollista kaukaa. Jousen ja nuolen käyttö Jousiaseita käyttivät jalkamiehet, mutta myös sotavaunujen sotilaat. Kaupunkia puolustavat joukot ampuivat jousilla kaupunkia ...

Jeesus asui ja työskenteli Genesaretinjärven ympäristössä, jossa kalastus oli monille ihmisille tärkeä tulonlähde. Myös monet Jeesuksen oppilaista olivat kalastajia. Arkeologisen tutkimuksen ja Uuden testamentin tekstien avulla on mahdollista muodostaa yleiskuva Jeesuksen aikaisesta ...

Heittoverkko on pyöreä verkko, jonka läpimitta on 5-7 metriä. Sen keskelle on kiinnitetty köysi ja reunoille painoja. Rannalla tai venessä oleva kalastaja pitää köydestä kiinni ja heittää verkon kiertoliikkeellä veteen. Heittoliike levittää verkon, joka laskeutuu veden pohjaan laskuvarjon tapaan. ...

Nuotta on suuri verkko. Se voi olla jopa 300 metriä pitkä. Kummastakin päästä nuotta on matalampi kuin keskeltä. Keskeltä se voi olla jopa 8 metriä korkea. Vedessä nuotan alareunan painot ja yläreunan kohot pitävät se avoinna. Nuotan kumpaankin päähän on kiinnitetty vetoköydet. Nuotan ...

Jeesuksen ajan tärkein kalastusmenetelmä oli verkkokalastus. Tämä saattoi tapahtua kolmella eri tavalla: nuotalla eli vetoverkolla, heittoverkolla tai ansaverkolla. Nuotta  Matt. 13:47-48 kuvaa, kuinka Jeesus vertaa taivasten valtakuntaa nuottaan. Nuotta oli suuri verkko, noin kolmesataa metriä ...

Karjankasvatus oli tärkeä osa israelilaista maanviljelystä, erityisesti alueilla, jotka sopivat huonosti viljan viljelyyn. Useimmat maatilat olivat sekatiloja, eli viljan viljelyn lisäksi pidettiin karjaa. Karjaeläimet Erilaisia karjaeläimiä Nautakarjaa pidettiin maidon, lihan ja vuotien ...

Uuden testamentin aikoina käsimyllyn kivet olivat toisenmuotoisia. Kivet olivat keskenään saman kokoisia ja pyöreitä. Niiden halkaisija oli noin 50 cm ja ne olivat noin 5-10 cm paksuja. Kivien keskellä oli reikä ja  Ylemmän kiven keskellä oli reikä, johon työnnettiin puutappi karaksi. Ylemmässä ...

Kaikissa kodeissa käytettiin aamuisin käsimyllyä jauhojen jauhamiseen. Naisilta meni noin kolme tuntia päivän leipään tarvittavan jauhoannoksen jauhamiseen. Käsimylly koostui kahdesta kivestä, jotka oli motoiltu basaltista tai muusta kovasta kiviaineksesta. Jyvät jauhettiin näiden kivien välissä. ...

Israelissa kattoa ei käytetty ainoastaan kattamaan taloa. Katto oli tasainen, joten sen päällä saattoi istua tai nukkua, ja sitä saattoi käyttää myös varastona. Katon tehtävät Kattoa käytettiin muun muassa eläinten rehun ja polttopuun varastointiin. Myös hedelmiä ja pellavaa kuivatettiin katolla. ...

Piiritystilanteessa vihollisen joukot ympäröivät koko kaupungin. Kukaan ei voinut mennä kaupunkiin tai poistua sieltä. Myöskään ruokaa tai vettä ei voitu kuljettaa kaupunkiin. Hyökkääjien tavoitteena oli saada kaupungin väestö antautumaan. Tästä syystä oli tärkeää, että kaupungissa oli vesilähde. ...

Kaupunkiin kuljettiin portin kautta. Portti oli osa kaupungin muuria. Suurissa kaupungeissa kuten Jerusalemissa oli useita portteja. Portti oli kaupungin muurin heikoin kohta, minkä vuoksi sitä yleensä vahvistettiin torneilla. Kaupungin portti koostui yleensä useasta eri alueesta. Kuninkaiden ...

Jo pronssikaudella, ennen kuninkaiden aikaa, Kanaaninmaan kaupunkeja ympäröi muuri, jossa oli portti. Monet näistä kaupungeista olivat olemassa myös rautakaudella, Israelin ja Juudan kuningaskuntien aikana. Muurin rakentaminen Kaupunginmuurit rakennettiin tiilestä tai kivestä. Muurin perustukset ...

Kehrääminen on tekniikka, jolla karstatusta villasta tai pellavakuiduista valmistettiin lankaa. Kehruussa käytettiin työkaluna värttinää, jonka osat olivat lyhyt puupuikko (varsi) ja pyöreä litteä paino (kehrä). Paino oli kiveä tai luuta. Kevyellä värttinällä tehtiin ohutta, painavalla paksua ...

Pitkä taistelukeihäs oli suunniteltu vastustajan pysäyttämiseen tai vahingoittamiseen lähitaistelussa iskemällä keihäs vastustajaan. Keihäässä oli 1,5-2 metriä pitkä puuvarsi ja leveä metallipää, jossa oli terävä kärki. Myös keihään alapäässä oli usein metallikärki, jonka avulla keihäs voitiin ...

Juutalaisessa laissa on kaksi kohtaa, joissa puhutaan keramiikasta ja puhtaudesta. Neljäs Mooseksen kirja 31  4.Moos. 31:22-23 sanotaan: ”Teidän on käytettävä tulessa kulta, hopea, pronssi, rauta, tina ja lyijy, kaikki, mikä kestää tulta, ja niin se tulee puhtaaksi. Lisäksi ne tulee vielä puhdistaa ...

Kilpi oli puolustusase, joka suojasi sotilasta hyökkäyksiltä. Kaupunkia piiritettäessä suojakilpiä käytettiin myös kaupungin puolustukseen. Kilvet kiinnitettiin puisiin telineisiin ja asetettiin kapungin muurien päälle. Näin muurin korkeutta saatiin väliaikaisesti nostettua. Valmistusaine Kilvet ...

Kiviruukkuja käytettiin veden varastointiin. Yleensä ne oli valmistettu kalkkikivestä. Ruukut koverrettiin vasaralla ja taltalla niin, että ruukun pinta oli sileä. Varsinkin toisen temppelin ajalta on löydetty myös kivestä tehtyjä lautasia ja kuppeja. Kivi ja puhtaus Juutalaisessa ...

Kudonta tarkoittaa kankaan valmistamista langoista. Tämä tapahtui Raamatun aikoina kangaspuiden avulla. Käytössä oli erilaisia kangaspuita, sekä vaaka- että pystysuunnassa toimivia.  Pystysuorien kangaspuiden etu oli, että ne vaativat vähemmän tilaa ja saatettiin sijoittaa seinää vasten. ...

Kuokkaa käytettiin maanviljelyksessä rikkakasvien kitkemiseen tai maan muokkaamiseen. Pelloilla käytettiin auraa. Kuokassa oli pitkä litteä metalliterä, joka oli kiinnitetty sopivassa kulmassa puiseen varteen. Kuokkia on käytetty kivikaudesta lähtien. Tuolloin terä ei ollut vielä metallia, vaan se ...

Kuonokoppa oli valmistettu köydestä tai nahkasuikaleista, jotka oli sidottu löyhästi yhteen. Kuonokoppa asetettiin eläimen kuonon päälle, jotta se ei purisi tai söisi, kun sitä käytettiin työssä. 5. Mooseksen kirjassa 5. Moos. 25:4 kuitenkin kielletään sitomasta ”puivan härän suuta”.  Eläimen ...

Vilja kylvettiin lokakuussa syyssateita edeltävinä viikkoina. Viljelijä käveli vastakynnetyllä pellolla ja viskoi siemeniä mahdollisimman tasaisesti. Hän kantoi siemeniä pussissa tai vaatteensa laskoksissa. Kylvörivit Kun useita ihmisiä työskenteli samaan aikaan, joku saattoi kävellä auran takana ...

Kypärän tarkoitus oli suojella sotilaan päätä taistelun aikana. Joskus kypärään kiinnitettiin läpät suojaamaan korvia ja kaulaa. Israelilaiset rivisotilaat eivät yleensä käyttäneet kypärää, vaan sitoivat vain huivin päänsä ympärille. Kypärän materiaali Israelilaisten ja heidän naapurikansojensa ...

Yön koittaessa paimen toi laumansa lammastarhaan. Siellä lampaat ja vuohet olivat turvassa villieläimiltä, kylmältä ja varkailta. Kaksinkertainen suoja Yleensä lammastarha rakennettiin laaksoon, aurinkoiselle rinteelle, jotta se oli suojassa kylmältä ja tuulelta. Lammastarhassa oli matala rakennus, ...

Lampunjalka tai menora oli jalusta, johon voitiin asettaa yksi tai useampi öljylamppu. Sana menora liitetään nykyään yleensä seitsenhaaraiseen kynttilänjalkaan, joka on keskeinen symboli juutalaisuudessa. Raamatussa sanaa ei kuitenkaan käytetä vain telttamajan tai temppelin lampunjalasta. Tästä ...

Leilit valmistettiin eläimennahasta ja niitä käytettiin nesteiden, kuten veden ja viinin, säilyttämiseen ja kuljettamiseen. 

Vesileilit ja viinileilit oli yleensä valmistettu lampaan tai vuohen nahasta, mutta niitä saatettiin tehdä myös härän tai kamelin nahasta. Leilin valmistus Vesi- tai viinileilin valmistamiseksi vuota irrotettiin eläimestä kokonaisena. Sitten nahka parkittiin auringossa ja karvat kaavittiin pois, ...

Linko oli ase, jolla kivi voitiin singota vastustajaa kohti. Myös paimenet kantoivat usein mukanaan linkoa suojellakseen laumaansa villieläimiltä. Linko valmistettiin suorakaiteen tai soikion muotoisesta nahanpalasta tai kudotusta kankaasta, jonka reunoihin kiinnitettiin kaksi narun tai hihnan ...

Luuttu kuuluu kielisoittimiin. Arameankielinen nimitys luutulle on qatros Luuttu mainitaan ainoastaan Danielin kirjassa Dan. 3:10-17.  Luutun lisäksi Raamatussa esiintyvät kielisoittimista myös harppu ja lyyra. Miltä luuttu näytti? Todennäköisesti luuttu oli kolmi- tai nelikielinen soitin. Luutussa ...

Lyyra kuuluu kielisoittimiin. Se on yksi Raamatun tunnetuimmista soittimista. Esimerkiksi Kuningas Daavidin tiedetään olleen taitava lyyran (tai harpun) soittaja. Hepreankielinen nimitys lyyralle on kinnor. Miltä lyyra näytti? Lyyran kielet oli jännitetty kahden ”käsivarren” väliin. Varsien alla ...

Muinaisessa Israelissa maaviljely, karjankasvatus ja kalastus olivat tärkeitä elinkeinoja. Lue lisää näistä aiheista seuraavista kohdista: maanviljelys; karjankasvatus; kalastus.

Maatalous oli tärkein elinkeino Israelissa kuten muissakin muinaisen Lähi-idän maissa. Lähi-idän eri alueiden maastotyypit ja ilmasto-olot erosivat kuitenkin merkittävästi toisistaan. Kaikki alueet eivät sopineet maanviljelyyn, koska esimerkiksi vuotuinen sademäärä oli liian pieni. Näillä alueilla ...

Muinaisessa Israelissa matkalle lähdettiin erilaisista syistä. Yleensä ihmiset kulkivat jalan, mutta joskus he käyttivät aaseja tai muita eläimiä. Myös kärryjä käytettiin liikkumiseen ja tavaroiden kuljetukseen. Matkaajat Raamatussa on monia kertomuksia matkalle lähtevistä ihmisistä. Esimerkiksi ...

Muiden aseiden lisäksi jokaisella sotilaalla oli vanhoina aikoina miekka. Tämä miekka oli tehty aluksi pronssista ja myöhempinä aikoina raudasta. Scimitar-sapeli Myöhäisellä pronssikaudella (1550-1200 eKr.) käytettiin pääasiassa scimitar-sapeleita. Ne oli muotoiltu sirppien tavoin käyriksi, mutta ...

Suorat miekat sopivat pistämiseen. Ennen kuningasaikaa tällaiset miekat olivat varsin lyhyitä ja leveäteräisiä, noin 25-30 cm pitkiä. Israelin ja Juudan kuningaskuntien ajoista alkaen miekat kehittyivät pidemmiksi ja kapeateräisemmiksi. Roomalaiset tosin suosivat lyhytteräisiä miekkoja.

Muurinmurtajia käytettiin kaupungin piirityksessä. Niillä iskettiin reikiä kaupungin muuriin tai rikottiin kaupungin portit. Ensimmäisiä muurinmurtajia käyttivät assyrialaiset. Niiden avulla he saavuttivat voittoja piiritystaisteluissa. Muurinmurtajan rakentaminen Muurinmurtajat valmistettiin ...

Uuden testamentin aikana käytetyn myllynkiven rekonstruktio. Kuva on otettu Jordaniassa.

Nuija oli jalkamiehen käyttämä ase.

Nuija oli käsiase, jota jalkaväen sotilaat käyttivät. Siinä oli lyhyt puukahva, johon liitettiin kivestä tai metallista valmistettu raskas pää. Sen kahva oli usein päästä leveä ja kapeni kärkeä kohti, tai se oli taivutettu paremman otteen saamiseksi.