Käsimylly

Kaikissa kodeissa käytettiin aamuisin käsimyllyä jauhojen jauhamiseen. Naisilta meni noin kolme tuntia päivän leipään tarvittavan jauhoannoksen jauhamiseen.

Käsimylly koostui kahdesta kivestä, jotka oli motoiltu basaltista tai muusta kovasta kiviaineksesta. Jyvät jauhettiin näiden kivien välissä.

Käsimylly Vanhassa testamentissa

Vanhassa testamentissa jauhinkiviä oli kaksi. Alempi kivi oli tasainen ja pitkä, noin 20-50 cm pituudeltaan ja 15-45 cm leveydeltään. Joskus kivi oli hieman ontto. Tämä alempi kivi kaivettiin lattiaan, jotta se ei liikkuisi jauhamisen aikana. Ylempi kivi oli pienempi, noin 10-30 cm pitkä ja 5-20 cm leveä.

Jyvät asetettiin alemmalle kivelle ja jauhettiin liikuttamalla ylempää kiveä edestakaisin jyvien päällä. Koska jauhoja saatiin vain kourallinen kerrallaan, menetelmä oli hyvin aikaa vievä.

Käsimylly Uudessa testamentissa

Uuden testamentin aikoina myllyn jauhinkivet olivat toisenmuotoisia kuin aiemmin. Kivet olivat keskenään saman kokoisia ja pyöreitä. Niiden halkaisija oli noin 50 cm ja ne olivat noin 5-10 cm paksuja.

Ylemmän kiven keskellä oli reikä, johon työnnettiin puutappi karaksi. Ylemmässä kivessä oli kahva, jolla sitä pyöritettiin alemman kiven päällä. Jyvät kaadettiin ylemmän kiven reiästä kivien väliin ja jauhettiin jauhoksi yläkiveä pyörittämällä. Jauhot putosivat alakiven reunoilta kankaalle tai astiaan.