Raamattu kirkkovuodessa

²Sydämeni on tulvillaan kauniita sanoja.

Minä lausun säkeeni kuninkaalle –

olkoon kieleni kuin taitavan kirjurin kynä.

³Kuningas, olet kaunein ihmisten joukossa,

sinun huulesi puhuvat suloisia sanoja.

Siunatkoon Jumala sinua iäti!

⁴Vyötä miekka kupeellesi, sankari,

pukeudu valtaan ja loistoon.

⁵Nouse taisteluun totuuden ja oikeuden puolesta,

aja köyhän asiaa.

Tehköön oikea kätesi pelottavia tekoja.

⁶Olkoot nuolesi terävät,

kansat alistukoot valtaasi,

pettäköön vihollistesi rohkeus!

⁷Sinun valtaistuimesi on niin kuin Jumalan,

se pysyy ikuisesti,

sinun valtikkasi on oikeuden valtikka.

⁸Sinä rakastat oikeutta ja vihaat vääryyttä.

Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi,

on nostanut sinut veljiesi joukosta

ja voidellut sinut riemun öljyllä.

⁹Vaatteesi tuoksuvat mirhalta, aaloelta ja kassialta.

Norsunluupalatseista kaikuu sinun iloksesi

kielisoitinten musiikki.

¹⁰Hovisi kaunistuksena on kuninkaiden tyttäriä,

kuningatar seisoo oikealla puolellasi

yllään Ofirin kultaa.

¹¹Kuule, tyttäreni, kuuntele neuvoani.

Unohda kansasi, unohda isäsi suku.

¹²Sytyttäköön kauneutesi kuninkaan!

Hän on sinun herrasi.

Kumarru hänen eteensä,

¹³sinä Tyroksen prinsessa.

Maan rikkaat pyrkivät lahjoillaan sinun suosioosi.

¹⁴Kuninkaan tytär saapuu palatsiin kaikessa loistossaan,

hänen vaatteensa ovat kullalla kirjotut.

¹⁵Juhlapuvussa hänet viedään kuninkaan eteen.

Neidot, ystävättäret, seuraavat häntä.

¹⁶Heitä viedään riemusaatossa,

he astuvat kuninkaan palatsiin.

¹⁷Nouskoot sinun poikasi, kuningas, isiesi sijaan,

saat asettaa heidät ruhtinaiksi maahasi.

¹⁸Minä säilytän nimesi polvesta polveen,

ja sen tähden kansat ylistävät sinua nyt ja aina.

²Jumala on turvamme ja linnamme,

auttajamme hädän hetkellä.

³Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy,

vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.

⁴Meret pauhaavat ja kuohuvat,

vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (sela)

⁵Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia,

Korkeimman pyhiä asuinsijoja.

⁶Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky.

Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.

⁷Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat,

maa järkkyy hänen äänestään.

⁸Herra Sebaot on kanssamme,

Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)

⁹Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja,

hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla.

¹⁰Koko maailmasta hän hävittää sodat,

hän särkee jousen ja taittaa keihään,

hän tuhoaa kilvet tulessa.

¹¹»Lakatkaa te huolehtimasta!

Tietäkää, että minä olen Jumala,

kaikkia kansoja mahtavampi,

korkein koko maailmassa.»

¹²Herra Sebaot on kanssamme,

Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)