Kehrääminen

Kehrääminen on tekniikka, jolla karstatusta villasta tai pellavakuiduista valmistettiin lankaa. Kehruussa käytettiin työkaluna värttinää, jonka osat olivat lyhyt puupuikko (varsi) ja pyöreä litteä paino (kehrä). Paino oli kiveä tai luuta. Kevyellä värttinällä tehtiin ohutta, painavalla paksua lankaa.

Ensin tekstiilikuitupallosta venytettiin pieni alku, joka kiinnitettiin värttinässä jo olevaan lankaan. Sitten värttinää pyöritettiin, jolloin kuitu venyi pitkäksi kierretyksi langaksi. Toisessa kädessä pidettiin villa- tai pellavapalloa ja toisella kädellä pyöritettiin värttinää. Joskus villa asetettiin pitkään terävään keppiin, jota kutsutaan kehrävarreksi. Sen jälkeen kehrätty lanka kelattiin värttinän ympärille.

2. Mooseksen kirjassa 2. Moos. mainitaan useita kertoja "kerrattu pellava". Kerratusta pellavalangasta kudottiin telttamajassa ja pappien vaatteissa käytettyjä kangasta.

Kertaaminen oli tekniikka, jolla useammasta ohuesta langasta valmistettiin paksumpi lanka. Langat kierrettiin toistensa ympärille värttinän avulla. Tällainen vahvempi lanka sopi paremmin kudottavaksi kankaaksi.