Tämän jälkeen Herra valitsi vielä 72 oppilasta. Hän lähetti heidät pareittain edellään kaikkiin kaupunkeihin ja kaikille paikkakunnille, joille hän oli menossa.

Hän sanoi heille: »Sato on runsas mutta työntekijöitä vähän. Pyytäkää siis isännältä, että hän lähettäisi väkeään korjaamaan satoa. Menkää! Minä lähetän teidät kuin karitsat susien keskelle. Älkää ottako mukaanne kukkaroa, laukkua tai sandaaleja, älkääkä tervehtikö matkalla ketään. Kun tulette johonkin taloon, toivottakaa ensin: ’Rauhaa tälle talolle!’ Jos siellä on joku rauhaa rakastava, hän saa pitää teidän toivottamanne rauhan. Jos näin ei kuitenkaan ole, saa rauhanne palata teille takaisin. Pysykää siinä talossa, johon ensin jäätte, älkääkä siirtykö talosta toiseen. Syökää ja juokaa sitä, mitä talossa on tarjolla. Kyllä työläinen palkkansa ansaitsee.

Kun tulette johonkin kaupunkiin ja teidät toivotetaan tervetulleiksi, syökää, mitä teille annetaan, parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa heille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.’ Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei toivoteta tervetulleiksi, lähtekää pois ja sanokaa keskustassa: ’Pyyhimme jaloistamme sen pölynkin, joka niihin on kaupungistanne tarttunut, ja palautamme sen teille. Tietäkää kuitenkin, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle.’ Minä sanon teille, että Sodomallakin on viimeisenä päivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla.»

»Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kokemanne ihmeteot olisivat tapahtuneet Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten pukeutuneet säkkiin, istuneet tuhkassa ja katuneet. Tuomiopäivänä Tyroksella ja Sidonilla on helpompaa kuin teillä. Ja sinä, Kapernaum: Taivaaseenko luulet kohoavasi? Manalaan asti sinä laskeudut.

Se, joka kuuntelee teitä, kuuntelee minua. Se, joka torjuu teidät, torjuu minut. Mutta se, joka torjuu minut, torjuu minun lähettäjäni.»

Jeesuksen lähettämät 72 oppilasta palasivat iloisina ja sanoivat: »Herra, sinun nimesi voima on saanut demonitkin tottelemaan meitä.» Jeesus kuitenkin vastasi: »Minä näin, miten Saatana syöksyi taivaasta kuin salama. Olen antanut teille vallan talloa käärmeitä ja skorpioneja. Voitte tallata vihollisen voiman jalkojenne alle, eikä mikään vahingoita teitä. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget tottelevat teitä. Iloitkaa siitä, että nimenne on kirjoitettu taivaan kirjaan.»

Samassa Pyhä Henki täytti Jeesuksen ilolla, ja hän sanoi: »Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra. Ylistän sinua siitä, että salasit nämä asiat viisailta ja järkeviltä ja paljastit ne lapsenmielisille. Kyllä, niin sinä halusit sen olevan, Isä.

Isäni on antanut kaiken minun haltuuni. Eihän kukaan tunne poikaa paremmin kuin isä eikä isää paremmin kuin poika ja ne, joille poika haluaa isästään kertoa.»

Jeesus kääntyi oppilaiden puoleen ja sanoi pelkästään heille: »Onnellisia ovat ne, joiden silmät näkevät sen, mitä te näette. Minä sanon teille, että monet profeetat ja kuninkaat olisivat halunneet nähdä ja kuulla saman kuin te. He eivät kuitenkaan nähneet eivätkä kuulleet.»

Eräs oikeusoppinut halusi koetella Jeesusta. Niinpä hän kysyi: »Opettaja, mitä minun pitäisi tehdä periäkseni ikuisen elämän?» Jeesus vastasi: »Mitä laissa sanotaan? Miten sinä sitä luet?» Tähän mies vastasi: »Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja mielestäsi, koko elämälläsi ja kaikin voimin, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» »Hyvin vastattu», Jeesus sanoi. »Tee näin, niin saat elää.»

Mies halusi kuitenkin osoittaa olevansa hyvä ihminen ja kysyi: »Mutta kuka on minun lähimmäiseni?»

Jeesus vastasi: »Eräs mies oli menossa Jerusalemista Jerikoon, mutta jäi matkalla rosvojen käsiin. Rosvot veivät häneltä vaatteet päältä ja pieksivät hänet. Sitten he lähtivät ja jättivät hänet lojumaan puolikuolleena. Eräs pappi sattui kulkemaan samaa reittiä, mutta kun hän näki miehen, hän siirtyi toiselle puolelle tietä ja meni ohi. Paikalle tuli myös Leevin heimoon kuuluva mies, pappien avustaja. Kun hän näki tilanteen, hänkin vaihtoi tien puolta ja meni ohi.

Seuraavaksi paikalle tuli eräs samarialainen. Kun hän näki miehen, hänen sydäntään riipaisi. Hän meni miehen luokse, valutti tämän haavoihin oliiviöljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen aasin selkään, vei hänet majataloon ja hoiti häntä. Seuraavana päivänä samarialainen antoi majatalon isännälle kaksi denaaria ja sanoi: ’Pidä hänestä huolta. Jos nämä eivät riitä kuluihin, niin maksan lisää, kun palaan.’

Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa rosvojen uhriksi joutuneen miehen lähimmäinen?» »Se, joka kohteli häntä myötätuntoisesti», mies vastasi, ja Jeesus sanoi: »Mene ja tee sinä samoin.»

Jeesus ja oppilaat jatkoivat matkaansa ja tulivat erääseen kylään, jossa Martta-niminen nainen otti Jeesuksen vieraakseen. Martalla oli sisko, jonka nimi oli Maria. Tämä istuutui Jeesuksen jalkojen juureen ja kuunteli hänen puheitaan. Martta sen sijaan hääräsi palvelemassa vieraitaan. Viimein hän pysähtyi ja kysyi: »Herra, eikö sinua haittaa, että siskoni jätti minut yksin palvelemaan sinua? Käske hänen auttaa.» Jeesus kuitenkin vastasi: »Martta, Martta, sinä huolehdit ja otat paineita monista asioista. Vain yksi asia on tarpeen. Maria valitsi hyvin, eikä hänen osaansa viedä häneltä.»