Happamattoman leivän juhla

Happamattoman leivän juhla juontaa juurensa todennäköisesti maatalousrituaalin, joka myöhemmin yhdistyi pääsiäisjuhlaan. Juhla kesti seitsemän päivää ja alkoi ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä.

Juhlaa vietettiin ohran korjuun aikana. Ennen kuin uuden sadon jyvistä leivottiin leipää, vietiin vanha hapate kodeista pois, ja ihmiset söivät viikon ajan happamatonta leipää. Sen jälkeen alettiin tehdä leipää uudesta hapatteesta. Tämä rituaali symboloi ”uutta alkua” ja irtiottoa menneestä.

Kolmannessa Mooseksen kirjassa 3. Moos 23:5-6 happamattoman leivän juhla mainitaan erikseen, mutta 2. Moos. 12:15 juhla on yhdistynyt pääsiäisen viettoon. Sen jälkeen hapate symboloi sekä pakomatkan ”kiirettä” että Israelin tulemista Jumalan valituksi kansaksi.