Usko ja uskonto
Alttari
Alttari rakennettiin pinotuista kivistä tai puisesta pöydästä, jolle Israelin Jumalalle tai muille jumalille tuodut uhrilahjat
Alttarisarvet
Toisen Mooseksen kirjan
Anteeksianto
Anteeksianto merkitsi rikkomuksen tai synnin
Anteeksianto Uudessa testamentissa
Uudessa testamentissa anteeksianto on suoraan sidoksissa Jeesukseen Kristukseen
Anteeksianto Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa
Apodiktiset lait
Apodiktisesti muotoilluissa lakisäädöksissä jokin asia on yksinkertaisesti käsketty tai kielletty. Siinä ei ole ehtoa ilmaisevaa jos-lausetta, vrt. kasuistinen laki
Armeliaisuus Vanhassa testamentissa
Vanhan testamentin armeliaisuus on Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan tai ihmisten rakkautta toisiaan kohtaan. Armeliaisuus näkyy teoissa ja toiminnassa.
Armo Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa
Demonit
Demonin käsite uskonnoissa ja erityisesti Raamatussa on monimutkainen. Nykyisin ”demoni” viittaa pahaan henkeen, mutta termin merkitys on muuntunut aikojen kuluessa.
Demonit muinaisessa Lähi-Idässä
Muinaisessa Lähi-Idässä demonit
Demonit Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa kerrotaan usein demonisista olennoista. Niiden todellinen luonne tai alkuperä jää kuitenkin epäselväksi. Yleensä ne olivat vaarallisia, yliluonnollisia olentoja, jotka harhailivat syrjäisillä seuduilla.
Eläinten uhraaminen
Raamatussa esiintyy monenlaisia uhreja: viljauhrit, juomauhrit ja eläinuhrit. Vanhan testamentin lait käsittelevät laajimmin eläinuhreja.
Enkeli
Nykyisin enkeli tarkoittaa taivaallista olentoa, joka palvelee Jumalaa ja toteuttaa hänen tahtoaan. Raamatussa näkyy enkeleitä koskevien mielikuvien kehitys. Aikaa myöten niihin liitettiin yhä enemmän persoonallisuuden piirteitä.
Enkeli Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa esiintyy erilaisia taivaallisia olentoja, joita myöhemmin aletaan kutsua "enkeleiksi
Halleluja
Halleluja on ylistyksen ilmaus, joka esiintyy pääasiassa psalmeissa
Sanaa "Halleluja" käytetään aina psalmin alussa tai lopussa.
Hanukka
Hanukka (tulee heprean ”vihkimistä” tarkoittavasta sanasta) on juutalainen juhla, jota yhä vietetään vuosittain. Juhlan aikana muistetaan vuonna 164 eKr. tapahtunutta Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimistä. Se tunnetaan myös ”valon juhlana”.
Happamattoman leivän juhla
Happamattoman leivän juhla juontaa juurensa todennäköisesti maatalousrituaalin, joka myöhemmin yhdistyi pääsiäisjuhlaan
Herra: Jahve / JHWH
Raamatussa sanaa "Herra" käytetään Jumalan nimenä. Sana "Herra" on hepreankielen ilmaisun YHWH ("Jahve") vastine.
Herran päivä Vanhassa testamentissa
Topic_238_profeettojen kirjoissa ”Herran päivä” on tärkeä aihe. Välillä ”Herran päivä” viittaa aikaan, jolloin Jumala tuomitsee Israelin ja muut kansat, välillä, aivan päinvastoin pelastuksen päivään.
Juhlakääröt
Noin vuodesta 500 jKr. alkaen Ruutin kirja
Juhlapäivät Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa on kuvauksia juhlapäivistä, joita tuli noudattaa. Monet juhlat olivat syntyneet vanhan sadonkorjuukalenterin pohjalta. Muut juhlat syntyivät tärkeiden tapahtumien muistamiseksi.
Juhlat Uudessa testamentissa
Uudessa testamentissa ei ole juhlapäiviin liittyviä sääntöjä toisin kuin Vanhassa testamentissa. Uudessa testamentissa on kuitenkin kuvauksia seuraavista juutalaisista juhlista: pesah
Jumalankuvat eli idolit
Muinaisessa Lähi-Idässä käytettiin jumalien palvonnassa jumalasta tehtyjä veistoksia. Niitä nimitetään jumalankuviksi tai idoleiksi (tai epäjumaliksi)
Jumalat ja henget
Muinaisessa Lähi-Idässä jokaisella valtiolla, kaupungilla ja klaanilla oli omat jumalansa. Suurempien ja vähäisempien jumalien välillä oli ero.
Jumalien pojat
Vanhassa testamentissa ”jumalien pojat” viittaavat taivaallisiin olentoihin.
Juomauhri
Juomauhrissa eli libaatiossa viini kaadettiin alttarin
Kasuistinen (eli tapauskohtainen) laki
Raamatussa kasuistisesti muotoiltu laki kuvittelee yleisen tilanteen, joka esitellään sanoilla ”aina kun” (hepreaksi:
Kerubi
Kerubit kuvataan Vanhassa testamentissa siivekkäinä taivaallisina olentoina. Niillä on leijonan keho ja ihmisen pää. Hesekielin kirjassa ne ovat olentoja, joilla on neljä siipeä ja neljät erilaiset kasvot. Kerubin tärkein tehtävä oli Jumalan valtaistuimen kantaminen.
Kirous
Kirous on siunauksen
Kotijumalat
Kotijumalat (hepreaksi
Kultaiset sonnit
Raamatun "kultaiset sonnit" olivat sonnia esittäviä kultaisia patsaita
Kymmenen käskyä
"Kymmenen käskyä" viittaa Jumalan ja Israelin liiton
Kymmenen käskyä: sisältö
Kymmenen käskyä sisältävät periaatteet siitä, miten ihmisten pitäisi kohdella Jumalaa ja toisiaan. Jokaisesta käskystä annetaan lyhyt selvennys.
Lainsäädäntö Mooseksen kirjoissa
Mooseksen viiden kirjan eli Pentateukin sisällössä lait ja asetukset ovat keskeisiä. Ne löytyvät pääasiassa seuraavista kohdista:
Leeviläinen
Leeviläiset työskentelivät pyhäkköteltassa
Lehtimajanjuhla
Lehtimajanjuhlaa (tunnetaan myös nimellä sukkot) vietetään Israelin kansan 40 vuoden erämaavaelluksen muistoksi. Pääsiäisen ja viikkojuhlan tavoin lehtimajanjuhla oli myös pyhiinvaellusjuhla (5. Moos. 16:16
Leviatan
Leviatan oli merihirviö, jonka Jumala oli kukistanut luomisen alussa (Ps. 74:14
Vanhassa testamentissa esiintyy myös Rahab
Liitonarkku
Liitonarkku on erityisen pyhä
Liitonarkku: ulkonäkö
Raamatussa kuvataan liitonarkkua
Liitto Vanhassa testamentissa
Vanhassa testamentissa liitto (heprean sana
Liitto Vanhassa testamentissa: Abrahamin liitto
Kun Jumala teki liiton
Liitto Vanhassa testamentissa: Daavidin liitto
Daavidin kanssa solmimassaan liitossa Jumala lupasi Daavidille, että tämän jälkeläiset olisivat ikuisesti kuninkaita.
Liitto Vanhassa testamentissa: Mooseksen liitto
”Mooseksen liitto” oli liitto, jonka Jumala solmi Israelin kansan kanssa, Mooseksen
Mallirukoukset
Uuden testamentin ajoista alkaen tunnetaan useita juutalaisia mallirukouksia. Ne eroavat toisistaan sanamuodoltaan ja pituudeltaan:
Muinaiset uskonnot
Raamatussa puhutaan usein toisten kansojen kuten kanaanilaisten
Näky
Raamatussa näky on Jumalan ihmisille (yleensä profeetoille) suoma yliluonnollinen visuaalinen kokemus: Jumala näyttää ihmisille jotakin ja välittää heille tällä tavoin jonkin viestin. Usein näky on ilmestys tulevista tapahtumista.
Nasiiri
Nasiiri oli henkilö, joka omistautui Jumalalle. Nasiiri ei saanut juoda viiniä tai leikata hiuksiaan. Nasiirien käyttäytymistä koskevat säännöt kerrotaan 4. Moos. 6:1-21