Usko ja uskonto

Alttari rakennettiin pinotuista kivistä tai puisesta pöydästä, jolle Israelin Jumalalle tai muille jumalille tuodut uhrilahjat asetettiin. Raamatussa kerrotaan erilaisista alttareista. Arkeologit ovat löytäneet Israelista erilaisia alttareita. Erityyppiset alttarit Raamatussa mainitaan erityyppisiä ...

Toisen Mooseksen kirjan ja Ensimmäisen kuninkaiden kirjan mukaan sekä polttouhrialttarin että suitsukealttarin kulmiin oli muotoiltu ulokkeet. Niiden hepreankielinen nimi tarkoittaa ”sarvet (eläimen)”.  Arkeologit ovat löytäneet Israelin ja Juudan kuningaskuntiin kuuluneista paikoista kymmeniä ...

Vanhassa testamentissa anteeksianto koskee lähinnä Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Ihminen oli riippuvainen Luojastaan, mutta erotettu tästä syntinsä vuoksi. Ihmiset tarvitsivat Jumalan anteeksiantoa, jotta sovitus olisi mahdollinen. Anteeksiannon välttämättömyys Vanhassa testamentissa ...

Apodiktisesti muotoilluissa lakisäädöksissä jokin asia on yksinkertaisesti käsketty tai kielletty. Siinä ei ole ehtoa ilmaisevaa jos-lausetta, vrt. kasuistinen laki. Suora kielto voidaan muotoilla Vanhassa testamentissa kolmella tavalla. ”Sinä et saa tehdä x”. ”Jokainen, joka tekee x, tuomitaan ...

Demonin käsite uskonnoissa ja erityisesti Raamatussa on monimutkainen.  Nykyisin ”demoni” viittaa pahaan henkeen, mutta termin merkitys on muuntunut aikojen kuluessa. Erilaiset näkemykset Muinoin demoneja pidettiin yleensä vähäisempinä jumaluuksina (katso demonit muinaisessa Lähi-Idässä). Vanhassa ...

Muinaisessa Lähi-Idässä demonit olivat tärkeä osa maailmanjärjestystä.  Henget ja demonit vaikuttivat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Alemmat jumalat Henget kuuluivat jumalten maailmaan, mutta ne olivat alempiarvoisia kuin jumalat}. Jumalat varmistivat, että maailmassa vallitsi jonkinlainen ...

Vanhassa testamentissa kerrotaan usein demonisista olennoista. Niiden todellinen luonne tai alkuperä jää kuitenkin epäselväksi Yleensä ne olivat vaarallisia, yliluonnollisia olentoja, jotka harhailivat syrjäisillä seuduilla. Ei yhtenäistä kuvaa Vanhasta testamentista ei löydy selkeää määritystä ...

Raamatussa esiintyy monenlaisia uhreja: viljauhrit, juomauhrit ja eläinuhrit. Vanhan testamentin lait käsittelevät laajimmin eläinuhreja. Eläinuhri oli arvokas lahja, osittain sen vuoksi, että uhrattava (ravinnoksi käytettävä) eläin oli tapettava. Mitä eläimiä uhrattiin? Vuohet, lampaat, nautakarja ...

Nykyisin enkeli tarkoittaa taivaallista olentoa, joka palvelee Jumalaa ja toteuttaa hänen tahtoaan. Raamatussa näkyy enkeleitä koskevien mielikuvien kehitys. Aikaa myöten niihin liitettiin yhä enemmän persoonallisuuden piirteitä. Jumalan palvelijat Raamatun kuvaus enkeleistä perustui ajatukseen, ...

Vanhassa testamentissa esiintyy erilaisia taivaallisia olentoja, joita myöhemmin aletaan kutsua "enkeleiksi". Tällaisia ovat: Jumalan sanansaattajat; muut taivaalliset olennot; kerubit ja serafit. Jumalan sanansaattajat Jumalaa palvelevia taivaallisia olentoja kutsutaan yleensä hepreankielisellä ...

Halleluja on ylistyksen ilmaus, joka esiintyy pääasiassa psalmeissa. Se oli kanttorin kaikille temppelissä olijoille esittämä kehotus ylistää Jumalan nimeä. Sanaa "Halleluja" käytetään aina psalmin alussa tai lopussa. Merkitys Halleluja koostuu sanoista hallelu ja yah. Hallelu tarkoittaa ...

Hanukka (tulee heprean ”vihkimistä” tarkoittavasta sanasta) on juutalainen juhla, jota yhä vietetään vuosittain. Juhlan aikana muistetaan vuonna 164 eKr. tapahtunutta Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimistä. Se tunnetaan myös ”valon juhlana”.  Hanukan alkuperä Hanukka alkaa kishlev-kuukauden 25. ...

Happamattoman leivän juhla juontaa juurensa todennäköisesti maatalousrituaalin, joka myöhemmin yhdistyi pääsiäisjuhlaan. Juhla kesti seitsemän päivää ja alkoi ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä. Ohran korjuu Juhlaa vietettiin ohran korjuun aikana. Ennen kuin uuden sadon jyvistä ...

Raamatussa sanaa "Herra" käytetään Jumalan nimenä. Sana "Herra" on hepreankielen ilmaisun YHWH ("Jahve") vastine. Vain konsonantit Heprealaisessa Raamatussa Jumalan nimi JHWH koostuu neljästä konsonantista. Siksi sitä kutsutaan myös nimellä tetragrammaton ("neljä kirjainta" tai "nelikirjaiminen ...

profeettojen kirjoissa ”Herran päivä” on tärkeä aihe.  Välillä ”Herran päivä” viittaa aikaan, jolloin Jumala tuomitsee Israelin ja muut kansat, välillä, aivan päinvastoin pelastuksen päivään. Jumalan tuomio Israelille ja Juudalle Ennen Babylonian pakkosiirtolaisuutta klassiset profeetat kuvasivat ...

Salomon temppelin kaksi pronssipylvästä tunnettiin nimillä Jakin ja Boas. Ne sijaitsivat temppelin sisäänkäynnillä. Jakin oli oikealla ja Boas vasemmalla puolella. Pylväät oli valmistanut pronssinvalaja Hiram. Muoto Pylväät on kuvattu 1. Kuninkaiden kirjassa 1. Kun. 7:15-22. Kummankin korkeus oli ...

Noin vuodesta 500 jKr. alkaen Ruutin kirja, Laulujen laulu, Saarnaajan kirja, Valitusvirret ja Esterin kirja ovat muodostaneet niin sanotut juhlakääröt, hepreaksi megillot. Viisi juhlaa Nämä viisi kirjaa luetaan synagogassa viiden eri juhlan aikana: Ruutin kirja kuuluu shavuot; Laulujen laulu ...

Vanhassa testamentissa on kuvauksia juhlapäivistä, joita tuli noudattaa. Monet juhlat olivat syntyneet vanhan sadonkorjuukalenterin pohjalta. Muut juhlat syntyivät tärkeiden tapahtumien muistamiseksi. Missä kohdissa Vanhaa testamenttia? Vanhasta testamentista löytyy kuvauksia juhlapäivistä ...

Uudessa testamentissa ei ole juhlapäiviin liittyviä sääntöjä toisin kuin Vanhassa testamentissa. Uudessa testamentissa on kuitenkin kuvauksia seuraavista juutalaisista juhlista: pesah happamattoman leivän juhla, viikkojuhla/helluntai ja lehtimajanjuhla. Lisäksi mainitaan myös Temppelin vihkimisen ...

Vanhassa testamentissa kuningasta} kutsutaan toisinaan Jumalan pojaksi. Nimitys osoitti, että Jumala oli valinnut kuninkaan. Myös muita ihmisiä ja jopa koko Israelin kansaa kutsutaan Jumalan pojaksi. Se tekee selväksi heidän erityisen tehtävänsä ja yhteytensä Jumalaan. Jumalan poika Egyptissä ...

Muinaisessa Lähi-Idässä käytettiin jumalien palvonnassa jumalasta tehtyjä veistoksia. Niitä nimitetään jumalankuviksi tai idoleiksi (tai epäjumaliksi) Jumalankuvien palvonta Jumalankuva edusti tiettyä jumalaa. Itse asiassa jumalan uskottiin olevan läsnä patsaassa tai sen kautta. Siksi patsasta ...

Muinaisessa Lähi-Idässä jokaisella valtiolla, kaupungilla ja klaanilla oli omat jumalansa. Suurempien ja vähäisempien jumalien välillä oli ero. Pantheon Jumalat kuuluivat omaan yhteisöönsä samalla tavoin kuin ihmiset olivat perheensä jäseniä. Jumalien yhteisöä (”pantheon”) johti jumalien kuningas. ...

Vanhassa testamentissa ”jumalien pojat” viittaavat taivaallisiin olentoihin. Jumalan pojat vai jumalien pojat? Heprean kielellä käsite ilmaistaan joko bene haelohim tai sen variantilla bene elim. Sana bene tarkoittaa ”jonkun pojat”, ja elohim tarkoittaa ”Jumala” tai ”jumalat”. Toisinaan tämä käsite ...

Juomauhrissa eli libaatiossa viini kaadettiin alttarin päälle (tai alttarilla olevan lihan tai leivän päälle).  Pyhäkköteltassa oli erityiset kultamaljat juomauhria varten. Milloin juomauhri tuotiin? Kaikkien uhrilahjojen osana kuului tuoda myös juomauhri, mutta lisäksi juomauhri liittyi joihinkin ...

Raamatussa kasuistisesti muotoiltu laki kuvittelee yleisen tilanteen, joka esitellään sanoilla ”aina kun” (hepreaksi: ki). Tämän jälkeen luetellaan ”jos”-sanaa käyttäen (hepreaksi: im) tärkeysjärjestyksessä erityistapauksia, ja niihin kuhunkin liittyvät erityiset määräykset. Esimerkiksi 3. Moos. ...

Kerubit kuvataan Vanhassa testamentissa siivekkäinä taivaallisina olentoina. Niillä on leijonan keho ja ihmisen pää. Hesekielin kirjassa ne ovat olentoja, joilla neljä siipeä ja neljät erilaiset kasvot. Kerubin tärkein tehtävä oli Jumalan valtaistuimen kantaminen. Millaisissa hahmoissa? Raamatussa ...

Kirous on siunauksen vastakohta. Siunaus takasi hyvän tulevaisuuden ja kestävän suhteen Jumalaan. Kirous taas aiheutti eristäytymisen ja eron Jumalasta. Kirous asetti ihmisen kuoleman vallan alle. Jumalasta riippuvainen Aivan kuten siunauksella myös kirouksella on vaikutusta vain, jos se on Jumalan ...

Kotijumalat (hepreaksi terapim) olivat perhejumalien patsaita, joiden uskottiin suojelevan perhettä. Perhejumalat Perhejumalien ajateltiin olevan edesmenneitä esivanhempia. Muinaisen Lähi-idän uskonnossa oli tärkeää pitää hyvät suhteet esivanhempiin. Niitä tuli huomioida sekä kunnioittaa ja niiden ...

Raamatun "kultaiset sonnit" olivat sonnia esittäviä kultaisia patsaita. Patsaat olivat uskonnollisina esineinä. Muinaisessa Lähi-Idässä sonnit olivat tärkeä voiman ja hedelmällisyyden symboli. Vasikka vai sonni? Aiemmin hepreankielisen Raamatun sana "sonni" käännettiin sanalla "vasikka". Tästä on ...

Kymmenen käskyä sisältävät periaatteet siitä, miten ihmisten pitäisi kohdella Jumalaa ja toisiaan. Jokaisesta käskystä annetaan lyhyt selvennys. 1. "Sinulla ei saa olla muita jumalia." Ensimmäisessä käskyssä Jumala vaatii, että hänen kansansa palvoo vain häntä eikä muita jumalia. 2. "Älä tee ...

Mooseksen viiden kirjan eli Pentateukin sisällössä lait ja asetukset ovat keskeisiä. Ne löytyvät pääasiassa seuraavista kohdista: 2. Moos. 20-23 ja 2. Moos. 34; Kolmannessa Mooseksen kirjassa ; 4. Moos. 1-10; 5. Moos. 12-26. Erilaiset lait ja säädökset Lait ja säädökset muotoiltiin monin eri ...

Leeviläiset työskentelivät pyhäkköteltassa ja temppelissä. He olivat papeille alisteisia. Nimitys leeviläinen Ei ole täysin selvää, mistä nimitys "leeviläinen" on peräisin. Sana on voinut alun perin viitata henkilöön, joka on päättänyt palvella Jumalaa (ks. 2. Moos. 32:25-29 ja 5. Moos. 33:8-10). ...

Lehtimajanjuhlaa (tunnetaan myös nimellä sukkot) vietetään Israelin kansan 40 vuoden erämaavaelluksen muistoksi. Pääsiäisen ja viikkojuhlan tavoin lehtimajanjuhla oli myös pyhiinvaellusjuhla (5. Moos. 16:16). Näiden juhlien aikana juutalaiset tekivät pyhiinvaelluksen Jerusalemiin ja temppeliin.  ...

Leviatan oli merihirviö, jonka Jumala oli kukistanut luomisen alussa (Ps. 74:14). Tämä lohikäärme tai käärme symboloi alkukantaista merta ja kaaoksen voimia.   Apokalyptisessä kirjallisuudessa kerrotaan, että lohikäärme pääsee aikojen lopussa irti, mutta Jumala tuhoaa sen silloin lopullisesti (Jes. ...

Liitonarkku on erityisen pyhä esine Raamatussa. Liitonarkku oli pyhä arkku, jolla oli sille omistettu paikka pyhäkköteltassa ja Jerusalemin temppelissä.  Termi ”arkku” ”Arkkua” vastaava hepreankielen sana on aron. Se tarkoittaa ”arkkua” ja sitä käytetään pääasiassa liitonarkusta, mutta myös ...

Raamatussa liitonarkulla on merkittävä uskonnollinen tehtävä.  Jumalan läsnäolo Arkku oli Jumalan läsnäolon pyhä symboli. Arkkua kuvattiin Jumalan ”jalkakorokkeena” (1. Aik. 28: 2 ja ”valtaistuimena” 1. Sam. 4:4). Arkku valmistettiin samaan aikaan kuin pyhäkköteltta. Se sijoitettiin teltan ...

Raamatussa kuvataan liitonarkkua kahdella eri tavalla: joko erityisen kauniina tai aivan yksinkertaisena. Toinen Mooseksen kirja Vanhassa testamentissa annetaan ohjeet liitonarkun rakentamiseen 2. Moos. 25:10-22. Arkku tehtiin akaasiapuusta. Se oli noin 114 cm pitkä, 67 cm leveä ja 67 cm korkea. ...

Vanhassa testamentissa liitto (heprean sana berit) on juhlallinen lupaus, jonka vahvistetaan valalla. Liitto määrittää kahden ryhmän välisen suhteen. Tämä suhde saatetaan halutulle pohjalle liittoon sisältyvien, toista tai kumpaakin osapuolta koskevien ehtojen ja velvoitteiden avulla. Liitto oli ...

Kun Jumala teki liiton Abrahamin kanssa, hän antoi tälle lupauksen: Abrahamista tulisi monien kansojen isä ja hänen jälkeläisensä saisivat omakseen Kanaaninmaan. Raamatussa on kaksi kertomusta Aabrahamin kanssa tehdystä liitosta: 1. Moos. 15 ja 1. Moos. 17:1-14. Savuava tuliastia ja palava soihtu ...

Daavidin kanssa solmimassaan liitossa Jumala lupasi Daavidille, että tämän jälkeläiset olisivat ikuisesti kuninkaita. Missä Raamatun kohdassa tämä kerrotaan? Daavidin solmima liitto mainitaan useissa eri kohdissa Toista Samuelin kirjaa (2. Sam. 7:8-16 ja 2. Sam. 23:5), sekä Psalmien kirjassa (Ps. ...

”Mooseksen liitto” oli liitto, jonka Jumala solmi Israelin kansan kanssa, Mooseksen toimiessa sen edustajana. Siitä käytetään myös nimitystä Siinain liitto, koska se solmittiin Siinain vuorella. Liitto koostui säännöistä ja käskyistä, jotka Jumala antoi ihmisille, mukaan lukien Kymmenen käskyä. ...

Uuden testamentin ajoista alkaen tunnetaan useita juutalaisia mallirukouksia. Ne eroavat toisistaan sanamuodoltaan ja pituudeltaan: Šema Israel tai lyhyesti šema (uskontunnustus 5. Moos. 6:4, joka alkaa: ”Kuule, Israel!”); Amida, joka luettiin kolme kertaa päivässä. Herran rukous Herran rukouksen ...

Raamatussa puhutaan usein toisten kansojen kuten kanaanilaisten, mesopotamialaisten ja egyptiläisten uskonnosta. Polyteismi eli monijumalaisuus Useimmat muinaiset uskonnot olivat monijumalaisia.  Monijumalaisuus tarkoittaa useiden eri jumalien palvelemista. Yhdessä nämä jumalat pitivät huolta ...

Raamatussa näky on Jumalan ihmisille (yleensä profeetoille) suoma yliluonnollinen visuaalinen kokemus: Jumala näyttää ihmisille jotakin ja välittää heille tällä tavoin jonkin viestin. Usein näky on ilmestys tulevista tapahtumista. Terminologia Heprean kielessä on useita ”näkyä” tarkoittavia sanoja. ...

Nasiiri oli henkilö, joka omistautui Jumalalle. Nasiiri ei saanut juoda viiniä tai leikata hiuksiaan. Nasiirien käyttäytymistä koskevat säännöt kerrotaan 4. Moos. 6:1-21. Tunnettu nasiiri oli tuomari Simson. Hänet oli syntymästään lähtien omistettu Jumalalle (Tuom. 16:17).

Raamatussa oraakkeli on jumalallinen julistus, joka paljastaa ihmisille Jumalan tahdon. Miten oraakkeli saatiin? Oraakkeli saatettiin saada monin eri tavoin: unessa; ylipappien käyttämien ennuskivien avulla; Jumalalta oraakkelin saaneen profeetan välityksellä; ennustajan välityksellä, mutta se oli ...

Pääsiäinen tai pesah  on Vanhan testamentin tärkein juhla. Tässä juhlassa israelilaiset muistivat 2. Mooseksen kirjassa 2. Moos. 12:1-28 kuvattua lähtöä Egyptistä. Sana pesah on johdettu heprean verbistä "kulkea ohi". Tämä viittaa enkeliin, joka "kulki” israelilaisten talojen ”ohi" kymmenennen ...

Vanhassa testamentissa paasto on uskonnollinen rituaali, joka saattoi tapahtua sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Paaston syyt Paastoaminen saattoi vahvistaa useita eri asioita tai toimia niiden merkkinä: Suru: esimerkkinä Daavid, joka paastosi Saulin ja Jonatanin kuoleman (2. Sam. 1:12) sekä ...

Vanhassa testamentissa papit toimivat välittäjinä Jumalan ja ihmisten kesken. Heillä oli tärkeä tehtävä pyhäkköteltassa ja temppelissä. Pappien velvollisuudet ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa jokseenkin samankaltaiset. Isältä pojalle Israelissa papin asema oli periytyvä ja elinikäinen. 2. ...