31.3.2024 Pääsiäispäivä
Kuuntele Tässä olen harjoitus 31.3.2024
TÄSSÄ
Jumala, lähetä enkelisi sanomaan minulle, että ei tarvitse pelätä. Että kivi on vieritetty pois.
Että kuolema minussakin on voitettu. Että vielä aamu valkenee.
. . .
”Katso Jumalan asuntoa ihmisten keskellä! Siihen hän asettuu asumaan ihmisten kanssa, ja heistä tulee hänen kansansa. Hän on heidän luonaan, heidän Jumalansa. Hän pyyhkii jokaisen kyyneleen heidän silmistään. Kuolemaa ei enää ole”. (Ilm.21: 3–4a)
SANA
Sapatin jälkeen, sunnuntaiaamuna, Magdalan Maria ja toinen Maria lähtivät käymään haudalla. Silloin Herran enkeli laskeutui taivaasta haudalle, ja tuli suuri maanjäristys. Enkeli vieritti kiven syrjään ja istuutui sille. Hän oli kirkas kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi. Vartijat pelästyivät enkeliä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet.
Mutta enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: ”Älkää te pelätkö. Tiedän, että etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Hän ei ole täällä, sillä hänet on herätetty kuolleista, niin kuin hän itse sanoi. Tulkaa katsomaan paikkaa, jossa hän makasi. Kiirehtikää sanomaan hänen oppilailleen näin: ’Hänet on herätetty kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, ja näette hänet siellä.’ Tämän tulin kertomaan teille.”
Naiset lähtivät kiireesti haudalta ja juoksivat pelonsekaisen ilon vallassa viemään sanaa Jeesuksen oppilaille. (Matt. 28: 1–8)
Mitä, jos saisin olla enkeli, joka kertoo kuolemaa odottavalle, että hän ei kuole. Mitä tuntisin, jos olisin sellaisen viestin kertoja? Jos olisin parantumattomasti sairas ja odottaisin kuolemaa ja minulle tultaisiin kertomaan, että et kuole, sairaus on parantunut, miltä se tuntuisi? Mitä minä ajattelen kuolemasta ja elämästä kuoleman jälkeen? Mitä ajattelen ylösnousemuksesta? Mitä minulle merkitsevät sanat hautaan siunattaessa: ”Jeesus Kristus on herättävä sinut viimeisenä päivänä”?
TÄSTÄ ETEENPÄIN
Hippolytos roomalaisen pääsiäisrukous sanoin: Ei kenenkään tarvitse enää surra köyhyyttään, taivasten valtakunta on kaikille avoin; ei kenenkään enää tarvitse itkeä syntejään, anteeksiantamuksen valo on noussut haudasta; ei kenenkään enää tarvitse pelätä kuolemaa, Herran kuolema on tehnyt kaikista vapaat. (suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa Rukousten kirja arkeen ja juhlaan)