UT2020 tekijät
Uuden testamentin, UT2020:n käännöstä teki joukko akateemisesti ansioituneita eksegeettejä ja kielitieteilijöitä, joilla on hallussaan alkukielen kreikka sekä suomeksi sanomisen taito. Käännös on toteutettu yhteistyössä Pipliaseuran projektiryhmän ja ekumeenisen ohjausryhmän kanssa. Yksi UT2020-käännöksen kantavista periaatteista on ollut säännöllinen vuoropuhelu lukijoiden kanssa.
Pipliaseuran projektiryhmä
UT2020-käännösprojektia koordinoi Suomen Pipliaseura. Projektiryhmään kuului kaksi kääntäjää ja neljä muuta projektiryhmän jäsentä. Projektiryhmä myös viimeisteli käännöksen lopullisen version, jonka Pipliaseuran hallitus vahvisti elokuussa 2020.
Tässä Pipliaseuran projektiryhmän jäsenet.
Täysipäiväisinä raamatunkääntäjinä työskentelivät eksegeettinen asiantuntija Niko Huttunen ja kieliasiantuntija Tuomas Juntunen. Eksegeetti laatii kreikankielisestä tekstistä sanasanaisen suomennoksen, joka on suomeksi vielä kankeaa kieltä. Kieliasiantuntija muotoilee raakatekstistä hyvää suomea siten, että alkukielen merkitykset välittyvät tarkasti, ymmärrettävästi ja alkukielen tyyliä välittäen.
Konehuoneesta päivää! Käännös syntyi niin, että otin aamulla esiin kreikankielisen tekstin ja rupesin värssy värssyltä kääntämään eteenpäin. Tarvittaessa katselin vähän muita käännöksiä. Sanakirja oli tärkeä apuneuvo ja raamatunselitysteokset silloin, kun oli vähän kimurantimmista asioista kysymys. Tehtävänäni on ollut tuottaa Tuomas Juntuselle mahdollisimman sanasanaista tekstiä.
Niko Huttunen
Dosentti, UT2020- käännöksen eksegeettinen asiantuntija
Sain eteeni pitkiä virkkeitä, jotka luin huolellisesti. Mietin ja ihmettelin, että mitähän näissä oikein sanotaan. Koitin hahmottaa ajatukset. Kun olin saanut selville, mitä virke sisältää, niin koitin pätkiä sen lyhemmiksi virkkeiksi ja saada tyylin sujuvaksi. Samalla mietin, että mitkä olisivat ne sanat, joilla nämä ajatukset sanottaisiin nykyaikana.
Tuomas Juntunen
FT, UT2020- käännöksen kieliasiantuntija
Käännöksen kanssa ei vetäydytty vuosiksi kammioon, josta valmis suomennos olisi lopulta pullautettu päivänvaloon. Yksi kantavista periaatteista on ollut vuoropuhelu ja lukijoiden kielentajun tunteminen. Lähes 3 000 testaajan palaute vaikutti tekstien viimeistelyyn. Sikäli voi sanoa, että ammattitaitoisella käännösryhmällä oli korvat.
Projektinjohto: viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari.
UT2020 edustaa raamatunkääntämisen uusimpia tuulia. Viime aikoina on tultu yhtä tietoisemmiksi siitä, mitä jo jonkin aikaa käynnissä ollut digiloikka tarkoittaa niin Raamatun julkaisemisen kuin sen lukijoiden kannalta. On saavutettu merkittävä virstanpylväs matkalla kohti entistä parempia raamatunkäännöksiä.
Käännöstyön ohjaus: raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä.
Raamatunkäännöstyö on arkista ahertamista. Samalla se on intensiivistä elämistä pyhän äärellä. Oma tulkinta Raamatun sanomasta saa uusia sävyjä, kun haetaan yhdessä tuoretta ja tarkempaa ilmaisua.
Toiminnanjohtaja Markku Kotila.
Digiympäristö kiehtoo ja haastaa. Käännöksen prosessia on siivittänyt tunne, että nyt syntyy todella jotain uutta. Tekstin on oltava ymmärrettävää mobiilikäytölle tyypillisissä pienissä pätkissä ja lyhyinä lukuhetkinä. Toisaalta UT2020-äänituotanto saattaa imaista mennessään ja kuunnellessa menee yhtäkkiä tuntikausia!
Tekninen kehitystyö: seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen.
Ekumeeninen ohjausryhmä
Käännöstyön ekumeenisella ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli käännöksen laadunarvioinnissa. Ohjausryhmän jäsenet ovat lukeneet ja kommentoineet tuoreeltaan kunkin käännösjakson ja ovat osallistuneet siten käännöstyön arviointiin prosessin alusta loppuun asti. Jokaisen jakson päätteeksi ohjausryhmä ja projektiryhmä kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen tekemään linjauksia ja keskustelemaan käännösratkaisuista.
Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuuluu kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta. Työtä rahoittavat Kirkkohallitus ja Pipliaseura.
Suomen kieli ei ole yhden raamatunkäännöksen varassa. Tämän käännöksen tarkoitus ei ole olla sellainen museo, joka säilyttää vanhoja sanoja, vaan lähtökohtana on kielen ymmärrettävyys, mutta ei siinä silti ole tingitty kielen vivahteikkuudesta ja rikkaudesta.
Hanna Lappalainen
Dosentti, suomen kieli, Helsingin yliopisto
Vanha käännös on kuin kuvaputkitelevisio, jota pystyi kyllä seuraamaan, mutta kuva oli samea. Uusi käännös on teräväpiirto-tv, siitä näkee koko ajan mitä tapahtuu. Tämä uusi käännös valottaa paremmin myös Jeesuksen vertauksia. Nyt hän itse pääsee paremmin ääneen niissä, kun käännökseen ei ole lisätty mitään, mitä siinä ei oikeasti ole.
Lauri Thurén
Professori, eksegetiikka, Itä-Suomen yliopisto
Tämä on ensimmäinen käännös, joka yrittää olla ns. inklusiivinen. Se ei tarkoita sukupuolineutraaliutta. UT2020:ssa maskuliinimuotoiset puhuttelut on käännetty usein viittaamaan molempiin sukupuoliin, kuten veljet ja sisaret. Vaikka alkutekstissä puhutaan veljistä, kuulijoissa oli monissa tilanteissa paljon naisia. Naisten asema tulee näkymään käännöksessä totuudenmukaisempana.
Anni Pesonen
TT, ev. lut. pastori
Pyrin sukkuloimaan suomen- ja kreikankielen välillä. Olen yksi niistä, joka katsoo näitä molempia kieliä rinnakkain. Kannustan ihmisiä lukemaan isompia tekstikokonaisuuksia kerrallaan. Silloin teksti näyttäytyy toisenlaisena kuin jos poimii vain muutaman jakeen matkan varrelta. Eli yksi evankeliumi maistiaisena alusta loppuun.
Mika Aspinen
TM, Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja
Ohjausryhmätyöskentely on ollut antoisin osa koko prosessia. Silloin, kun päädytään poikkeavaan käännösratkaisuun aiemmin totuttuun verrattuna, niin totta kai se on uusi ja tuntuu oudolta. UT2020-käännös on tehty tämän ajan ihmisille. Kielen modernisointi varmasti aiheuttaa kysymyksiä ja myös kritiikkiä vapaakirkollisessa väessä. Aika näyttää, miten käännös otetaan vastaan.
Timo Lehikoinen
Th.M, Suomen teologisen opiston rehtori, SVKN
Pidän tärkeänä sitä, että ortodoksiset näkökulmat on otettu käännöksessä huomioon, ettei tule turhia ristiriitoja ortodoksisen kirkon tulkintojen kanssa. On vain hyvä, jos tämä herättää ajatuksia ja syntyy keskustelua, ja toivottavasti ihmiset kiinnostuvat raamatuntekstien lukemisesta.
Teija Haussalo
FT, auktorisoitu kääntäjä, eksegetiikan jatko-opiskelija, Suomen ortodoksinen kirkko
Yksinkertaista käännöksen ja uudenlaisten ilmaisujen etsiminen ei ole, mutta todella mielenkiintoista. Lähtökohtaisesti mobiililaitteille tehty käännös on toki erilainen kuin vaikkapa ihanteellinen käännös kirkon liturgista käyttöä varten. On ollut ilo saada olla mukana.
Katri Tenhunen
TM, katol.TL, julkaisujohtaja, Katolinen kirkko Suomessa
Lisäksi työn loppuvaiheessa projektissa oli kaksi ulkopuolisista tarkastajaa. Eksegeettisen tarkastuksen teki pastori, TT Kari Kuula ja kielellisen tarkastuksen kirjailija, FT Katja Seutu.
