Ympärileikkaus Raamatussa

Ympärileikkauksella on tärkeä rooli Raamatussa. Se oli merkki liitosta Jumalan kanssa. Sanaa käytetään sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti.

Ensimmäisen kerran ympärileikkaus mainitaan merkkinä Jumalan liitosta Abrahamin kanssa.
Ympärileikkaukseen kuuluu esinahan poistaminen miehen sukupuolielimestä. Yleensä tämä tapahtui, kun poikavauva oli kahdeksan päivää vanha. Raamatussa on kuitenkin kertomuksia miehistä, jotka ympärileikattiin vanhempina, esimerkiksi aavikkovaelluksen jälkeen Joos. 5:2-9.
Toisessa Mooseksen kirjassa 2. Moos. 4:25-26 kerrotaan, että Mooseksen vaimo Sippora ympärileikkasi poikavauvansa. Tämän perusteella siis myös nainen saattoi suorittaa ympärileikkauksen. Tapa näyttäisi olevan hyvin vanha, koska Sippora käytti työkaluna piikiveä.

Uudessa testamentissa ympärileikkauksen ajankohta liittyy lapsen nimenantoon Luuk. 2:21.
Ensimmäisten kristittyjen piirissä keskusteltiin, oliko ympärileikkaus tarpeellinen kristityille. Paavalin mukaan ei ollut. Hän katsoi, että vain Kristuksen seuraamisella oli merkitystä.

Sanaa ”ympärileikkaus” käytetään myös vertauskuvallisesti Vanhassa ja Uudessa testamentissa Esimerkiksi sydämen tai kielen ympärileikkaus on vertauskuva kuuliaisuudesta Jumalan käskyille ja rakkaudelle. ”Ympärileikkaamaton sydän” viittaa ihmiseen, joka ei noudata Tooraa ja on siksi kuin ”ympärileikkaamaton”.
Kolossalaiskirjeessä Kol. 2:11 ympärileikkaus on kasteen vertauskuva.