Perhe ja yksilö

Raamatun maailmassa avioero oli lain hyväksymä tapa. Mies saattoi lähettää vaimonsa pois, jos hän enää halunnut olla naimisissa tämän kanssa Elinikäinen sopimus Periaatteessa avioliittoa pidettiin elinikäisenä sopimuksena. Raamatussa on myös kohtia, joissa kerrotaan Jumalan vihaavan sitä, että mies ...

Raamatussa on vain harvoja avioliittoa koskevia oikeudellisia määräyksiä. Avioliitolla on kuitenkin tärkeä rooli sekä Vanha testamentin kertomuksissa että Uuden testamentin kertomuksissa. Raamatussa on myös avioeroa käsitteleviä lakeja ja asetuksia.

Uudessa testamentissa avioliitto on Vanhan testamentin tapaan luonteeltaan patriarkaalinen: mies meni naimisiin, nainen naitettiin miehelle. Pidättäytyminen Ensimmäisellä vuosisadalla jKr. oli myös ihmisiä, jotka eivät halunneet mennä naimisiin. Ihmiset odottivat pian tulevaa Messiasta, jonka ...

Vanhassa testamentissa avioliitto esiintyy lähinnä kertomuksissa. Avioliittoa koskevia lakeja on vähän. Aviomiehen kautta Vanhassa testamentissa avioliitto solmittiin aviomiehen aloitteesta, jolloin se oli luonteeltaan patriarkaalinen. Usein avioliiton järjestivät vanhemmat tai suku. On myös ...

Raamatun maailmassa aviorikos oli vakava rikos. Siitä saatettiin langettaa kuolemanrangaistus kuten oli tapana myös ympäröivissä kulttuureissa. Aviorikos Vanhassa testamentissa Nainen ei saanut maata kenenkään muun kuin aviomiehensä kanssa. Sillä oliko toinen mies naimisissa vai naimaton, ei ollut ...

Erokirja on asiakirja, jonka nainen sai, jos hänen miehensä halusi saada avioeron hänestä. Käytäntö Aviomiehen piti antaa vaimolleen erokirja kahden todistajan läsnä ollessa. Erokirja oli todiste siitä, että nainen ei ollut enää naimisissa. Sen avulla hän oli suojassa aviorikossyytöksiltä, jos hän ...

Vanhin poika sai kaksinkertaisen osuuden perinnöstä – tätä kutsutaan esikoisoikeudeksi. Erityiset oikeudet ja velvollisuudet Vanhimmalla pojalla oli erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa perhekuntaansa. Hän sai kaksinkertaisen osuuden perinnöstä, kuten kerrotaan muun muassa Mooseksen ...

Kun ihminen kuoli, hänet haudattiin. Oli eri tyyppisiä hautoja: yleisimpiä olivat maahan kaivetut tai kallioon louhitut haudat. Maahauta Useimmat juutalaiset hautasivat vainajat yksittäisiin, maahan kaivettuihin hautoihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, kuinka vähän hautaluolia on löydetty ...

Israelissa oli monia hautaamiseen liittyviä tapoja, jotka muistuttivat läheisesti ympäröivien kulttuurien tapoja. Sureminen Kuollutta surtiin itkemällä ja valittamalla, pukeutumalla erityisiin vaatteisiin sekä liikkumalla paljain jaloin. Ruumispaarit Vainaja kannettiin ruumispaareilla hautaan. ...

Raamatun aikana kuolleiden ruumiit yleensä haudattiin maahan. Hautaamatta jättämistä tai ruumiin tuhkausta pidettiin ankarana rangaistuksena. Patriarkat Patriarkkakertomuksissa kuolleet haudattiin puun alle (1. Moos. 35:8; 1. Sam. 31:12-13). Jos henkilöllä oli vakituinen kotipaikka, hänet ...

Raamatussa Israelin kansa on jaettu kahteentoista heimoon. Vanhan testamentin maailmassa heimo oli suurin yhteisö. Heimon jäsenet tavalla tai toisella olivat sukua toisilleen. Rakenne Heimoa johti viisaiden miesten neuvosto. Kukin heimon oli jaettu sukuihin, jotka puolestaan koostuivat perheistä. ...

Vanhan testamentin aikoina maailma rakentui ihmisten sosiaalisten suhteiden varaan. Suurinta yhteisöä kutsuttiin heimoksi, joka muodostui suvuista, joka puolestaan muodostui perheistä.

Raamatussa kerrotaan usein, kuinka ihminen pesee jalkansa tai joku toinen pesee ne. Raamatun aikoina jalkojen peseminen oli tarpeellista, koska yleensä käytettiin avosandaaleja ja jalat likaantuivat nopeasti. Lisäksi jalkojen pesu kuului pappien puhtausmääräyksiin. Toisen ihmisen jalkojen pesu oli ...

Israelissa ihmisiä haudattiin kallioon louhittuihin hautaluoliin ensimmäisen temppelin kaudelta (jota kesti noin vuodesta 800 eKr. vuoteen 586 eKr.) toisen temppelin kauden loppuun (noin vuodesta 100 eKr. vuoteen 70 jKr.) Ensimmäisen temppelin kaudella Hautakammion kolmelle seinälle louhittiin ...

Kuten nykyisin myös muinaisessa Israelissa käytettiin paljon aikaa ja vaivaa ulkonäön vuoksi. Varallisuudesta riippumatta kaikki naiset käyttivät koruja, ehostivat, hoitivat kehoaan voiteilla tai öljyillä ja käyttivät hajuvesiä. Raamatussa on usein viittauksia koruihin ja kauneudenhoitoaineisiin. ...

Arkeologit ovat löytäneet Israelista seuraavia koruja, joista useimmat mainitaan myös Raamatussa: kaulakorut; sormukset; korvakorut; nenärenkaat; rannekorut; nilkkakorut; soljet. Kaulakorut Vanhan testamentin aikaan helminauha oli suosittu kaulakorutyyppi. Korun helminä käytettiin muun muassa ...

Uuden testamentin ajatukset kuoleman jälkeisestä elämästä (Šeol) vastaavat monin osin Vanhaa testamenttia. Niissä heijastuvat kuitenkin myös myöhäisjuutalaiset ja kreikkalaiset käsitykset ylösnousemuksesta ja viimeisestä tuomiosta. Paavalin kirjeissä painopiste on Jeesuksen kuolemassa ja ...

Vanhassa testamentissa kuolleiden valtakunta tai tuonela on maan alla sijaitseva paikka, jossa kuolleet ovat. Vaikka tuonelasta palaaminen ei ollut mahdollista, ei ihmisen herättäminen kuolleista ole Raamatussa kuitenkaan kokonaan pois suljettu vaihtoehto.  Raamatun kuvauksia Tuonelasta (hepreaksi ...

Lannevaate oli leveä kangassuikale, joka kiedottiin lanteille, yleensä tunikan alle. Raskaan fyysisen työn tekijät ja orjat käyttivät pelkkää lannevaatetta työskennellessään.

Raamatun aikoina oli tärkeää saada lapsia. Lapsettomuutta pidettiin suurena ongelmana. Toisin kuin nykyään, lapset olivat myös käytännöllinen välttämättömyys. Jumalan lahja Lapsia pidettiin Jumalan lahjoina (Ps. 127:3). Lapsien saaminen varmisti vanhempien nimen jatkumisen. Lisäksi lapset auttoivat ...

Leskillä ja orvoilla oli vaikeaa, koska heillä ei ollut aviomiestä tai isää, joka olisi huolehtinut heistä. Leskien ja orpojen heikko asema Lesket olivat yhteiskunnallisesti heikossa asemassa, varsinkin jos heillä ei ollut poikaa tai veljeä suojelijanaan. He saivat perinnöstä vain hyvin pienen osan ...

Uudessa testamentissa viitataan leskien ja orpojen turvattomaan tilanteeseen samalla tavoin kuin Vanhassa testamentissa, mutta siinä kuvataan myös taloudellisesti riippumattomia leskiä. Heidän riippumattomuutensa saattoi olla kreikkalaisroomalaisen avioliittolain ansiota. Leskien rooli ...

Leviraattivelvollisuus on raamatullinen tapa, josta puhutaan myös leviraattiavioliittona tai lankousavioliittona (levir on latinankielen sana, joka tarkoittaa ”lanko”). Jos mies kuoli lapsettomana, hänen veljensä tai joku toinen suvun jäsen oli velvollinen avioitumaan lesken kanssa. ...

Lunastus on tavallinen käytäntö Vanhassa testamentissa. Sen tarkoitus oli varmistaa, että ihmiset ja omaisuus (kuten pelto) pysyivät oman perheen piirissä. Lunastus suvun piirissä Jos joku joutui myymään itsensä orjaksi voidakseen maksaa velkansa, hänen sukulaisensa saattoivat lunastaa hänet ...

Muinaisen Lähi-idän kuumassa ja kuivassa ilmastossa ihonhoito oli lähes yhtä yleistä kuin nykyään. Siksi se oli myös pitkälle kehittynyttä. Naiset käyttivät tuoksuvia voiteita suojatakseen ihonsa kuivumiselta. He myös meikkasivat kasvojaan kirkkailla väreillä, käyttivät hajusteita ja lakkasivat ...

Kun nainen annettiin morsiameksi, aviomiehen (perheen) piti antaa vastikkeeksi morsiamenhinta. Morsiamenhinta korvauksena Morsiamenhinta oli tarkoitettu korvaukseksi morsiamen vanhemmille siitä, että he menettivät tyttärensä työpanoksen. Hinta voitiin maksaa rahana tai lahjoina. Morsiamenhinta ...

Heprean sana alma voidaan kääntää ”neitsyt”, mutta sen merkitys on melko laaja.  Se viittaa nuoreen ja yleensä naimattomaan naiseen. Se voi myös tarkoittaa naista, joka ei ole koskaan maannut miehen kanssa. Avioliitto Neitsyys ei ole avioliiton edellytys. Mies saattoi mennä naimisiin, lesken tai ...

Vanhan ja Uuden testamentin nimillä on usein jokin merkitys. Monissa tarinoissa äiti valitsee nimen lapselle tämän synnyttyä. Erityinen merkitys Henkilön nimi liittyy usein jotenkin hänen syntymäänsä tai viittaa hänen vanhempiensa menneisyyteen (katso esimerkiksi 1. Moos. 30:10-13 tai 1. Sam. ...

Ossuari on laatikko, johon kuolleen luut säilöttiin.

Raamatun aikoina sekä miehet että naiset käyttivät päänsä ympärillä vaatetta eli peittivät päänsä. Miehet Vanhan testamentin aikaan miehet peittivät päänsä ensisijaisesti suojautuakseen auringolta. Useimmissa tapauksissa he käyttivät päänsä ympärille käärittyä, turbaania muistuttavaa kangasta. ...

Perhe oli Raamatun aikaan erittäin tärkeä. Perheellä tarkoitettiin suurperhettä, johon kuuluivat isä ja hänen vaimonsa (tai vaimoja), lapset, miniät, lapsenlapset ja orjat. Perheen rakenne Perhe saattoi muodostua 50-100 henkilöstä, jotka edustivat eri sukupolvia. Kaikki perheen jäsenet asuivat ...

Perheen isän kuoleman jälkeen pojat perivät hänen omaisuutensa. Vanhin poika peri synnyinoikeutenaan kaksi kertaa enemmän kuin hänen veljensä. Ihminen saattoi elinaikanaan tehdä myös yksityiskohtaisen testamentin siitä, miten omaisuus hänen kuolemansa jälkeen jaetaan. Perheen sisällä Periaatteessa ...

Heprean kielen sanat ”poika” ja ”tytär” tarkoittavat ensisijaisesti suoraa sukulaisuussuhdetta samoin kuin suomen kielessä.  Laajempi merkitys Sanoja voidaan käyttää myös laajemmassa merkityksessä: yhden kaupungin tai maan asukkaista, jonkun ryhmän jäsenistä tai saman kantaisän jälkeläisistä. Pojat ...

Ruumisarkku oli valmistettu puusta tai kivestä. Sellainen esiintyy Raamatussa vain yhden kerran: Joosefin kuoltua hänet balsamoitiin ja laskettiin ruumisarkkuun.

Raamatussa mainitaan monia erilaisia sairauksia ja vammoja: ontuminen, tzaraath), kuume, jne. Raamatun aikaan on kuitenkin täytynyt olla paljon muitakin sairauksia, eikä terveydenhuoltoa tuohon aikaan juuri ollut. Sairauden aiheuttajat Muinaisina aikoina ihmiset olettivat sairauksien johtuvan ...

Raamatun aikoina monet ihmiset suhtautuivat epäillen lääkäreihin. Juutalaisella oppineella Jeesus Sirakilla oli toisenlainen näkemys. Hänen mukaansa sairaus oli seurausta ihmisen synnistä luojaansa kohtaan, mutta sairaan ihmisen piti silti mennä lääkäriin parantuakseen. Siirakin kirjan luku 38 ...

Sandaalit olivat raamatunajan tavallisimmat jalkineet. Ne sidottiin jalkaan nahkahihnalla.

Kun Raamatussa puhutaan kengistä, tarkoitetaan yleensä sandaaleita. Sandaalit valmistettiin nahasta ja ne sidottiin hihnoilla nilkkoihin. Sandaalien pohja oli tehty useista nahkakerroksista, jotka oli sidottu yhteen ohuilla nahkasuikaleilla. Paljain jaloin kulkeminen Sisätiloissa ihmiset liikkuivat ...

Vanhan testamentin aikaan miehellä saattoi olla useita vaimoja, mutta sen lisäksi vielä yksi tai useita sivuvaimoja. Sivuvaimoilla oli alempi asema, ja heidän päätehtävänsä oli synnyttää lapsia. Sivuvaimot olivat myös vaurauden ja vallan symboleja. Uudessa testamentissa ei esiinny sivuvaimoja. ...

Raamatusta on useita kertomuksia sokeudesta. Siihen sisältyy myös lakeja, jotka suojelevat sokeita ihmisiä, esimerkiksi Mooseksen laissa 3. Moos. 19:14. Toisaalta sokeutta pidettiin myös vammana eikä sokeista voinut tulla pappeja (3. Moos. 21:18). Suojelu Sokeat mainitaan usein samassa yhteydessä ...

Kukin heimo koostui useista suvuista. Suku oli siis muinaisen Israelin yhteiskunnan toiseksi suurin yksikkö. Rakenne Suku koostui useista perheistä. 4. Moos. 26 sukuluetteloiden mukaan sukuun kuului enintään kuusikymmentä perhettä, mutta todennäköisesti niitä saattoi olla enemmän. Sukua johtivat ...

Kuolemantapauksiin liittyi erilaisia sururituaaleja. Suruvaatteet Surun merkiksi ihmiset repivät vaatteensa, ripottelivat tomua tai tuhkaa päälaelleen ja kulkivat avojaloin. Joskus käytettiin erityisiä suruvaatteita, eräänlaisia karkeasta kankaasta valmistettuja säkkejä, tai surijat pukeutuivat ...

Raamatussa sydämellä oli sekä fysiologinen että hengellinen tehtävä. Tunteet, tuntemukset, rohkeus, oivallus, tieto ja viisaus sijaitsevat ihmisen sydämessä. Sydän on kaikessa sisäisen persoonan symboli. Sydän Vanhassa testamentissa Sana "sydän" (hepraksi leb ja lebāb) esiintyy kaikissa Vanhan ...

Tsāra’at -termiä käytetään monista erilaisia ihosairauksista kuten ekseemasta (tulehduksellinen ihosairaus). Samantyyppisiä rokamia tai värinmuutoksia voi olla myös esineissä. Vierailu papin luona Jos joku kärsi tämänkaltaisesta ihosairaudesta, hänen täytyi näyttäytyä papille. Jos pappi vahvisti, ...

Tunika oli alusvaate, jota sekä miehet että naiset käyttivät päällysvaatteen alla. Tunika koostui kahdesta suorakaiteen muotoisesta kankaasta, jotka oli ommeltu yhteen olkapäistä ja sivuilta. Näin tunikaan muodostui puolipitkät hihat. Tunikaa saatettiin käyttää myös ilman päällysvaatetta, ...

Raamatun aikaan miehet, naiset ja lapset käyttivät samoja vaatekappaleita: alusvaate tai tunika; päällysvaate tai viitta; Tunikan ympärillä pidettiin vyötä, joskus myös viitan päällä. jonkinlainen päähine; sandaalit. Naisilla oli yleensä pitkä tunika, jossa oli lyhyet tai pitkät hihat, lisäksi he ...

Vauvojen hoidosta Raamatun aikakaudella ei ole paljoa tietoa. Syntymän jälkeen Hes. 16:4 kerrotaan vastasyntyneen hoidosta: napanuora leikataan, lapsi pestään vedellä, hierotaan suolalla ja kapaloidaan. Syytä suolahierontaan ei tunneta. Mahdollisesti toimenpiteellä haluttiin suojata lasta ...