Sirak (apokr.) 4

₁Poikani, älä riistä köyhän elantoa

äläkä pitkitä nälkäisen odotusta.

₂Älä loukkaa puutteessa olevaa

äläkä suututa sitä, joka on ajautunut ahdinkoon.

₃Jos joku on vihoissaan, älä enää yllytä häntä

äläkä anna apua tarvitsevan odottaa antiasi.

₄Älä torju sitä, joka ahdingossaan kääntyy puoleesi,

älä käännä köyhälle selkääsi.

₅Avun anojasta älä käännä katsettasi pois,

älä anna hänelle aihetta kirota sinua:

₆kun joku katkerana kiroaa sinut,

hänen Luojansa kuulee sen, mitä hän pyytää.

₇Hanki itsellesi suosiota kansankokouksessa,

mahtimiehen edessä paina pääsi alas.

₈Kuuntele, mitä sanottavaa köyhällä on,

ja vastaa ystävällisesti hänen tervehdykseensä.

₉Pelasta vääryyden uhri väärintekijän käsistä,

älä arastele, kun jaat oikeutta.

₁₀Ole orvoille isä,

tue heidän äitiään kuin aviomies,

niin olet Korkeimmalle kuin poika,

ja hän rakastaa sinua enemmän kuin oma äitisi.

₁₁Viisaus auttaa lapsensa menestykseen,

se huolehtii niistä, jotka sitä etsivät.

₁₂Joka sitä rakastaa, rakastaa elämää,

joka varhain rientää sen luo, saa osakseen suuren ilon.

₁₃Joka ottaa sen omakseen, saa kunniaa,

minne hän meneekin, Herra siunaa häntä.

₁₄Viisauden palvelijat ovat pyhän palvelijoita,

Herra rakastaa niitä, jotka viisautta rakastavat.

₁₅Joka kuulee viisautta, pääsee johtamaan kansoja,

joka sitä seuraa, saa asua turvassa.

₁₆Jos hän luottaa viisauteen, hän saa sen omakseen

ja se jää myös hänen jälkeläistensä haltuun.

₁₇Aluksi viisaus vie seuraajansa mutkitteleville poluille,

panee hänet tuntemaan pelkoa ja kauhua

ja kasvattaa häntä kurittamalla,

kunnes voi täysin luottaa häneen.

Viisaus panee hänet vaativiin kokeisiin

₁₈mutta palaa taas pian, täyttää hänet ilolla

ja paljastaa hänelle salaisuutensa.

₁₉Jos hän harhautuu muualle, se jättää hänet

ja antaa hänen tuhoutua omaan lankeemukseensa.

₂₀Tartu tilaisuuteen;

karta kuitenkin pahaa äläkä häpeä itseäsi.

₂₁On häpeää, joka johtaa syntiin,

ja on häpeää, joka vie kunniaan ja armoon.

₂₂Älä pilaa asioitasi puolueellisuudella,

mutta älä arkaile omaksi tuhoksesi.

₂₃Älä vaikene, kun on puhumisen aika,

{älä muiden mieliksi pidä piilossa viisauttasi.}

₂₄Juuri puhe paljastaa viisauden,

kielenkäyttö tuo esiin kasvatuksen.

₂₅Älä puhu vastoin totuutta

vaan häpeä oppimattomuuttasi.

₂₆Älä häpeä tunnustaa syntejäsi,

älä yritä pidättää virtaavaa vettä.

₂₇Älä osoita kunnioitusta tyhmyrille

äläkä mielistele mahtimiestä.

₂₈Henkesi uhallakin taistele totuuden puolesta,

niin Herra Jumala sotii sinun puolellasi.

₂₉Älä rehentele ja pieksä kieltäsi,

jos olet töissäsi laiska ja saamaton.

₃₀Älä ole kotonasi kuin ärjyvä leijona,

älä ehtimiseen epäile talosi väkeä.

₃₁Älä ojenna kättäsi ottamaan,

jos se ei taivu almun antoon.