Juditin rukous
1Judit heittäytyi kasvoilleen, sirotteli tuhkaa päänsä päälle ja paljasti säkkivaatteen, jonka hän oli pukenut ylleen. Oli se aika illasta, jolloin Jumalan temppelissä Jerusalemissa uhrattiin suitsutusuhri. Judit huusi suureen ääneen Herraa ja sanoi:
2– Herra, isäni Simeonin Jumala!
Sinä annoit miekan isäni käteen,
jotta hän kostaisi vierasheimoisille,
jotka avasivat neitsyen vyön ja häpäisivät hänet,
paljastivat hänen lanteensa,
tahrasivat hänen kohtunsa
ja jättivät hänet häpeään.
Sinä olet sanonut: »Näin ei saa tehdä»,
mutta silti he tekivät niin.
3Siksi sinun tahdostasi
kaikki heidän päämiehensä surmattiin
ja petos kastoi vereen vuoteen,
jonka he petoksellaan häpäisivät.
Sinä löit palvelijat ja isännät,
kukistit vallat ja valtiaat.
4Sinä annoit heidän vaimonsa ryöstösaaliiksi
ja heidän tyttärensä vieraiden vangeiksi,
ja kaiken, mitä heillä oli,
jaoit rakkaille pojillesi,
jotka kiivaasti puolustivat kunniaasi
ja huusivat sinua avukseen,
kun heidän oma verensä häväistiin.
Jumala, minun Jumalani!
Kuule minua, leskeä!
5Sinä sait tuon kaiken aikaan,
sen ja kaiken aiemman,
sinä olet suunnitellut
kaiken, mitä tapahtui sen jälkeen,
mitä tapahtuu nyt ja on tapahtuva.
Minkä sinä olet mielessäsi kaavaillut,
se toteutuu.
6Ne tapahtumat, joista sinä olet päättänyt,
astuvat esiin ja sanovat: »Tässä olemme!»
Sinun tiesi ovat ennalta suunnassaan,
sinä tiedät, mikä on ratkaisusi.
7Assyrialaiset ovat tulleet tänne,
ja heillä on valtava armeija.
He ylpeilevät hevosillaan ja ratsumiehillään,
kerskailevat voimakkaalla jalkaväellään,
he turvaavat kilpeen ja keihääseen,
jouseen ja linkoon.
He eivät tiedä, että sinä, Herra,
lopetat sodat niin kuin tahdot.
8Sinun nimesi on Herra.
Murskaa heidän mahtinsa voimallasi,
lyö vihallasi heidän valtansa.
He ovat päättäneet häväistä temppelisi,
saastuttaa kirkkautesi asuinsijan,
he aikovat miekalla katkaista alttarisi sarven.
9Katso, kuinka julkeita he ovat!
Lähetä vihasi heidän ylleen,
anna minulle, leskivaimolle, voimaa
tehdä se, minkä olen päättänyt tehdä.
10Kaada minun huulteni petoksella
orja ja herra, isäntä ja palvelija,
anna naisen käden murtaa heidän ylpeytensä.
11Sinun voimasi ei ole sotilaiden määrässä
eikä mahtisi heidän urheudessaan.
Sinä olet sorrettujen Jumala,
vähäosaisten auttaja,
heikkojen tuki ja hylättyjen turva,
epätoivoisten pelastaja.
12Kuule rukoukseni, isäni Jumala,
oman kansani Israelin Jumala,
taivaan ja maan valtias, vetten luoja,
koko luomakuntasi kuningas!
13Suo, että petolliset sanani
tuovat tuskan ja tuhon kaikille noille,
jotka tahtovat pahaa sinun liitollesi
ja väijyvät pyhää temppeliäsi,
Siionin vuorta ja sen pyhäkköä,
lastesi perintöosaa.
14Osoita kansallesi ja sen kaikille heimoille,
että sinä olet Jumala,
jolla on kaikki valta ja voima,
eikä Israelia suojaa kukaan muu kuin sinä.