Neuvottelu Holoferneksen leirissä
1Holofernekselle, Assyrian armeijan ylipäällikölle, tuotiin tieto, että israelilaiset valmistautuivat sotaan. He olivat sulkeneet vuoriston solat, linnoittaneet jokaisen korkean vuoren laen ja rakentaneet ansoja tasangolle. 2Tästä kuullessaan Holofernes raivostui. Hän kutsui luokseen kaikki moabilaisten ja ammonilaisten päälliköt ja kaikki rannikon maaherrat 3ja sanoi heille: »Kertokaapa minulle, Kanaanin miehet, minkälainen kansa tuolla vuorilla oikein on. Missä kaupungeissa he asuvat? Kuinka suuri sotajoukko heillä on? Mihin heidän voimansa ja mahtinsa perustuu? Kuka on heidän kuninkaansa, heidän joukkojensa päällikkö? 4Miksi he, toisin kuin muut lännen kansat, uhmaavat minua eivätkä tule ystävällisesti minua vastaan?»
5Ahior, joka oli ammonilaisten päällikkö, vastasi hänelle:
»Herrani, salli palvelijasi puhua. Minä kerron sinulle tästä kansasta, joka asuu tuolla edessäsi olevilla vuorilla. Kerron kaiken niin kuin totta on, valhetta ei palvelijasi huuliltaan päästä.
6»Tämä kansa on kaldealaisten jälkeläisiä. 7Heidän esi-isänsä muuttivat aikoinaan Mesopotamiaan, koska eivät halunneet palvella niitä jumalia, joita heidän isänsä Kaldean maassa olivat palvelleet. 8Kun he kääntyivät pois isiensä uskosta ja ryhtyivät palvelemaan taivaan jumalaa, jonka olivat oppineet tuntemaan, kaldealaiset karkottivat heidät jumaliensa luota, ja he pakenivat Mesopotamiaan, missä sitten asuivat pitkän aikaa. 9Mutta heidän jumalansa käski heidän lähteä sieltä ja muuttaa Kanaaninmaahan. Niinpä he asettuivat Kanaaniin, ja he hankkivat paljon kultaa ja hopeaa ja suuret karjalaumat.
10»Myöhemmin, kun koko Kanaaninmaahan levisi nälänhätä, he siirtyivät Egyptiin. Siellä heille riitti pitkään ravintoa, ja heidän kansansa kasvoi niin, ettei sillä ollut mittaa eikä määrää. 11Lopulta Egyptin kuningas kääntyi heitä vastaan. Tieten tahtoen hän uuvutti heidät tiilenteolla ja muulla kovalla työllä, hän sorti heitä ja alisti heidät orjuuteen. 12He huusivat avuksi jumalaansa, ja tämä löi koko Egyptin maata vitsauksilla, joita vastaan ei mikään auttanut. Silloin egyptiläiset ajoivat heidät pois maastaan. 13Heidän jumalansa kuivatti Punaisenmeren heidän edestään 14ja johdatti heidät Siinaille ja Kades-Barneaan.
»He ajoivat tieltään kaikki autiomaan kansat 15ja asettuivat amorilaisten maahan. Väellä ja voimalla he tuhosivat kaikki Hesbonin asukkaat. Kuljettuaan sitten Jordanin yli he ottivat koko vuorimaan haltuunsa. 16He ajoivat tieltään kanaanilaiset, perissiläiset, jebusilaiset, sikemiläiset ja kaikki girgasilaiset ja jäivät sinne asumaan.
17»Niin kauan kuin he eivät tehneet syntiä jumalaansa vastaan, he menestyivät, sillä tuo jumala, joka vihaa vääryyttä, on heidän tukenaan. 18Mutta kun he kääntyivät pois siltä tieltä, jota heidän jumalansa oli käskenyt heidän seurata, he joutuivat kerran toisensa jälkeen pitkiin sotiin, he kärsivät raskaita tappioita ja heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen vieraaseen maahan. Viholliset repivät heidän jumalansa temppelin maan tasalle ja valtasivat kaikki heidän kaupunkinsa.
19»Mutta nyt he ovat taas kääntyneet jumalansa puoleen, ja siksi he ovat päässeet palaamaan niistä maista, joihin heidät aikoinaan hajotettiin. He ovat jälleen ottaneet haltuunsa Jerusalemin, missä heidän pyhäkkönsä on, ja asuttaneet vuoriseudut, jotka ovat olleet autioina. 20Siispä, herrani ja valtiaani, meidän tulee selvittää, onko tämä kansa tehnyt syntiä ja rikkonut jumalaansa vastaan. Jos toteamme heidän tehneen niin, silloin meidän kannattaa lähteä hyökkäykseen. 21Mutta, herrani, jos he eivät ole syyllistyneet mihinkään, jätä heidät rauhaan. Voi näet käydä niin, että heidän herransa ja jumalansa tulee heidän suojakseen ja me saamme osaksemme koko maailman pilkan.»
Ahior saa päälliköt vastaansa
22Ahiorin sanottua tämän syntyi teltan ympärille kokoontuneessa joukossa hälinää, ja Holoferneksen päälliköt ja kaikki rannikon ja Moabin miehet huusivat, että hänet oli hakattava kappaleiksi. 23»Me emme pelkää israelilaisia!» he uhosivat. »Ei siitä kansasta ole meitä vastaan. Mistä se kokoaisi iskukykyiset joukot? 24Hyökätään sen kimppuun! Se on sinun armeijallesi pelkkä suupala, valtiaamme Holofernes!»
