₁₃Antaessaan Abrahamille lupauksensa Jumala vannoi oman nimensä kautta, koska ei ollut ketään suurempaa, jonka nimeen vannoa. ₁₄Hän lupasi: »Minä vakuutan sinulle, että saat siunaukseni ja paljon jälkeläisiä.» ₁₅Abraham oli kärsivällinen ja sai aikanaan sen, mitä hänelle oli luvattu.

₁₆Ihmiset vannovat jonkun itseään suuremman kautta. Vala vahvistaa asian ja lopettaa kaikki vastaväitteet. ₁₇Siksi Jumalakin vannoi valan niille, joita hänen lupauksensa koskee. Näin hän tahtoi osoittaa, ettei hänen päätöksensä muutu. ₁₈Noissa kahdessa lupaamassaan asiassa Jumala ei valehdellut. Niinpä me, jotka pakenemme hänen turviinsa, voimme rohkeasti pitää kiinni edessämme olevasta toivosta. ₁₉Se toivo on sielumme ankkuri, luja ja varma. Se kiinnittyy temppelin väliverhon taakse, ₂₀jonne Jeesus meidän edellämme meni tultuaan ikuiseksi ylipapiksi samalla perusteella kuin Melkisedek.