Pyhyys Uudessa testamentissa

Siinä missä Vanhassa testamentissa "pyhyys" liittyy usein Jumalan palvontaan ja siihen liittyviin kiinteisiin rituaaleihin, Uudessa testamentissa käsitettä sovelletaan pikemminkin hengellisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Kristittyjä kutsutaan "pyhiksi”. He elävät uskonsa mukaista pyhää elämää, joka oli sopusoinnussa hellenistisen juutalaisuuden moraalisten ja eettisten arvojen kanssa. Vanhassa testamentissa keskeinen Jumalan pyhyys on vahvasti esillä myös Uudessa testamentissa.

Uudessa testamentissa 'pyhää’ tarkoittava kreikankielen sana on

hagios

. Topic_289_Septuagintassa

hagios

on käännös heprean sanasta

qadosh

, joka tarkoittaa "pyhä". Sanasta

hagios

on johdettu monia eri sanoja, kuten

hagiazo

("tehdä pyhäksi") ja

hagiasmos

("pyhyys").

Koska pyhyyttä korostetaan eri tavoin Uuden testamentin eri osissa, tätä aihetta käsitellään yksityiskohtaisemmin kolmessa erillisessä viitteessä: