Tsāra’at
Tsāra’at -termiä käytetään monista erilaisia ihosairauksista kuten ekseemasta (tulehduksellinen ihosairaus). Samantyyppisiä rokamia tai värinmuutoksia voi olla myös esineissä.
Vierailu papin luona
Jos joku kärsi tämänkaltaisesta ihosairaudesta, hänen täytyi näyttäytyä papille
Kun sairaus näytti parantuneen, papin piti vahvistaa asia. Jos hän totesi henkilön parantuneeksi, alttarilla suoritettiin puhdistusrituaali.
Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen
Jos oli epäselvää, oliko henkilöllä vakava ihosairaus, hänet eristettiin muusta yhteisöstä seitsemän päivän ajaksi. Jos tauti ei pahentunut tänä aikana, henkilö ei ollut epäpuhdas. Jos tauti sen sijaan pahentui, karkotettiin sairaudesta kärsivä yhteisön ulkopuolelle.
Ihosairas ei voinut palata, ennen kuin tauti oli hellittänyt. Hänen piti peittää viiksensä ja partansa eikä hän saanut tulla muiden ihmisten lähelle. Jotta näin ei olisi vahingossa tapahtunut, ihosairaan piti huutaa ’epäpuhdas, epäpuhdas’, jos joku lähestyi häntä.
Lepra
Useissa käännöksissä tsāra’at käännetään sanalla ’lepra’. Tsāra’at -termin yhteydessä esiintyvät oireet eivät kuitenkaan ole samat kuin leprassa, jota ei itse asiassa vielä edes esiintynyt Vanhan testamentin aikaan. Lepran sairastuneen iho ja raajat eivät voineet parantua, kun taas Vanhassa testamentissa kuvatusta sairaudesta saattoi toipua.
Termillä tsāra’at on laaja merkitys Vanhassa testamentissa: se on yleistermi monille erilaisille vaivoille. Sitä voidaan käyttää tarkoittamaan hometta tai lahoa taloissa tai kankaissa, kuten villassa ja nahassa. Talot ja esineet saattoivat siis myös tulla epäpuhtaiksi.
Home taloissa ja kankaissa
On mielenkiintoista, että henkilön ja esineen yhteydessä käytettynä tsāra’at viittaa samoihin asioihin. Sekä oireet että seuraukset olivat samanlaiset: eristäminen päti niin saastuneeseen ihmiseen kuin esineeseen. Myös pappien suorittama puhdistusrituaali oli samankaltainen sekä ihmisen että talon kohdalla (katso 3. Moos. 13-14
