Juutalaiset

Sanaa juutalainen voidaan käyttää monin tavoin. Sana juutalainen on johdettu nimestä Juuda, joka oli yksi patriarkka Jaakobin pojista. Sitä käytetään:

Juutalaisten maa

Raamatun mukaan Juudan jälkeläiset asuivat Juudan alueella, jota kutsutaan Uudessa testamentissa Juudeaksi. Alueen pohjoislaidalla oli Jerusalemin kaupunki, jonka Juudan tunnetuin jälkeläinen David (2. Sam. 5) muinoin valloitti.
Maanpaon jälkeen "juudealainen" eliitti (2. Kun. 25) palasi ja ryhtyi jälleenrakennukseen Persian kuningas Kyyroksen ja hänen seuraajansa aikana. Juudealaiset muodostivat nyt oman maakuntansa osana Persian valtakuntaa. Mooseksen laki oli heidän yhteiskuntansa perusta ja Jerusalemin temppeli kaiken keskus.

Juutalainen usko

Myös Egyptissä ja muilla alueilla oli paljon juudealaisia. Asuinmaastaan riippumatta he säilyttivät uskontonsa, joka vain vahvistui hellenistisen ja roomalaisen miehityksen aikana. Näin syntyi juudealainen-nimityksen uskonnollinen merkitys, vaikka heprean, kreikan tai latinan termien (yehudi, ioudaios, judaeus) välillä ei ole merkityseroja. Sana juutalainen viittaa sekä juutalaista uskontoa harjoittavaan että juutalaiseen kansaan kuuluvaan ihmiseen.

Juutalaisuudelle tyypillisiä ovat laissa määrätyt perinteet. Juutalaisten on noudatettava sääntöjä, jotka koskevat sapattia, muita juhlia, ruokaa ympärileikkausta jne. Lisäksi heidän on luettava tiettyjä rukouksia ja suoritettava määrättyjä rituaaleja. Juutalainen teologia ei määritä tarkkaan käsityksiä Jumalasta, luomisesta ja ihmisestä. Israelilla ja Jerusalemilla oli tärkeä rooli, mutta asenteet Isänmaata kohtaan myös vaihtelivat.