Johtaja Uudessa testamentissa: seurakunnan palvelija (diakoni)

Seurakunnan palvelija oli mies tai mahdollisesti myös nainen, jolla oli erityinen rooli kristillisessä yhteisössä. Palvelijan tarkkoja tehtäviä ei tunneta. Palvelija eli "diakoni" on johdettu kreikan sanasta

diakonos

.

Sana

diakonos

 on johdettu kreikan verbistä

diakoneo

, joka tarkoittaa "palvella".

Tämä "palveleminen" on syytä tulkita laajasti eikä se tarkoittanut pelkästään jonkun henkilön palvelemista.

Sanalla diakoneo on eri yhteyksissä eri merkityksiä.

Sana

diakonos

ei liity yhteiskunnalliseen asemaan. Kreikan kirjallisuudessa sanaa käytetään laajasti eri ihmisryhmistä:

1. Tim. sanaa

diakonos

käytetään kuvaamaan selkeästi määriteltyä roolia kirkon palveluksessa. Myös Room. 16:1 ja Fil. 1:1 esiintyvä seurakunnan palvelija viittaa vastaavaan rooliin.

Teoriassa maskuliinista sanaa

diakonos

on voitu käyttää myös naisesta. Tutkijat ovat jonkin verran keskustelleet siitä, oliko alkukirkossa myös naispuolisia seurakunnanpalvelijoita. Tärkeä teksti tässä yhteydessä on 1. Tim. 3:11. Monet asiantuntijat katsovat, että siinä viitataan naispuoliseen seurakunnanpalvelijaan. Toinen mahdollisuus on, että viittaus koskee palvelijoiden vaimoja.

Seurakunnanpalvelijan tehtävistä Uuden testamentin aikoina ei tiedetä paljoa. Nähtävästi palvelija auttoi seurakunnan kaitsijaa (myöhemmin piispa, kreikk.

episkopos

) kaikissa tämän tehtävissä lukuun ottamatta kaitsijan opetustehtäviä. UT2020 puhuu johtajan apulaisista. Luultavasti tehtävät eivät olleet samoja kaikissa seurakunnissa. Seurakunnan palvelijalla ei näytä olleen vielä roolia erityisesti hyväntekeväisyystyössä.