Veronkerääjä ja tullimies eli publikaani

Veronkerääjä ja tullimies oli henkilö, joka keräsi veroja Rooman hallintojärjestelmän puolesta. Heitä kutsuttiin publikaaneiksi, mikä tuli latinalaisesta sanasta publicanus. Uuden testamentin aikaan veronkerääjiä halveksuttiin, koska he tekivät yhteistyötä roomalaisten kanssa. Lisäksi he keräsivät usein paljon enemmän rahaa kuin heidän olisi pitänyt tehdä.

Verotusoikeuden myyminen

Rooman hallitsemilla alueilla kannettiin monia erilaisia veroja, kuten markkina-, rajanylitys- ja sillankäyttövero. Juudeassa ja Galileassa verotusoikeudet myytiin luultavasti eniten tarjoavalle. Sama tapahtui esimerkiksi kalastusoikeuksien osalta.

Verotusoikeuden saanut henkilö saattoi puolestaan nimittää omat veronkerääjänsä, jotka maksoivat hänelle tietyn maksun verotusoikeudesta. Tämä saattaa selittää eron veronkerääjien esimiesten (Luuk. 19:2) ja tavallisten veronkerääjien välillä.

Huono maine

Todennäköisesti oli olemassa kiinteästi määritelty yleinen verotusjärjestelmä, mutta järjestelmä oli altis väärinkäytöksille. Veronkerääjän oli helppoa lisätä ylimääräinen maksu perusveron päälle. Siksi ei ole yllättävää, että veronkerääjät nähtiin rosvojen ja varkaiden (Luuk. 18:11) kaltaisina.

Koska veronkerääjät työskentelivät Rooman edustajien kanssa, he joutuivat työnsä vuoksi usein tekemisiin ei-juutalaisten ihmisten kanssa. Siksi heitä pidettiin epäpuhtaina. Hurskaat juutalaiset, kuten fariseukset, halveksivat veronkerääjiä.