Matkustaminen

Muinaisessa Israelissa matkalle lähdettiin erilaisista syistä. Yleensä ihmiset kulkivat jalan, mutta joskus he käyttivät aaseja tai muita eläimiä. Myös kärryjä käytettiin liikkumiseen ja tavaroiden kuljetukseen.

Matkaajat

Raamatussa on monia kertomuksia matkalle lähtevistä ihmisistä. Esimerkiksi Simson matkusti Timnaan mennäkseen naimisiin tytön kanssa (Tuom. 14:8); Joosef matkusti Egyptistä Kanaaninmaahan hautaamaan isänsä Jaakobin (1. Moos, 50:7); ja Maria ja Joosef matkustivat Nasaretista Betlehemiin, koska keisari Augustus määräsi väestönlaskennan (Luuk. 2:1-5).

Raamatussa ihmiset matkustavat myös työnsä takia, kuten tukkukauppiaat ja kaupustelijat, kuninkaan viestinviejät tai veronkerääjät. Tärkeä matkaajien ryhmä olivat sotilaat, jotka matkustivat taisteluun tai piiritykseen tai palasivat taistelukentältä.

Kuljetustavat

Useimmat matkustajat liikkuivat antiikin aikaan jalkaisin. He pystyivät kulkemaan keskimäärin noin 30 kilometriä päivässä.

Ihmiset matkustivat usein myös aaseilla ja kuninkaiden ajasta alkaen muuleilla tai hevosilla. Kameleita käyttivät lähinnä naapurimaiden kuten ismaelilaisten 1. Moos. 37: 25 kauppamatkustajat.

Laul. l. 3:7-9 mainitaan, että kuningas Salomoa kuljetettiin kantotuolissa.

Israelilaiset käyttivät myös kärryjä, joko kaksipyöräisiä tai nelipyöräisiä, jälkimmäisiä varsinkin tavaroiden kuljetukseen. Kärryillä kulkeminen vaati tarpeeksi leveitä ja esteettömiä teitä.