Jeesuksen taivaaseenastuminen

Kertomus Jeesuksen taivaaseenastumisesta korostaa uskoville sitä, että Jumala on korottanut ylösnousseen Herran.

Raamatussa on vain kaksi kohtaa, joissa kuvataan Jeesuksen taivaaseenastuminen: Luukkaan evankeliumin lopussa (Luuk. 24:50-53) ja Apostolien tekojen alussa (Ap. t. 1:1-11). Kertomusta Jeesuksen taivaaseenastumista ei esiinny muissa Uuden testamentin kirjoissa. Muissa kirjoissa kerrotaan vain, että Jeesus on noussut Isän luo (Joh. 20:17), että ylösnoussut Herra istuu Jumalan oikealla puolella (Room. 8:34), ja että hän jakaa sieltä käsin oikeutta eläville ja kuolleille (1. Piet. 4:5).

Näissä teksteissä taivas esiintyy paikkana, joka on meidän päidemme yläpuolella. Tätä ei myöhemmin ole ymmärretty kirjaimellisesti, vaan ylösnousemususkon sisältöä. Topic_142_Ylösnousemus tarkoittaa, että Jeesus on ylösnousseena Herrana siirtynyt täysin uuteen todellisuuteen: Jumalan kirkkauteen.

Luukas on ainut, joka kertoo taivaaseenastumisesta ja kuvaa sen fyysisenä tapahtumana. Hän kuvaa Jeesuksen taivaaseenastumisen kahdessa kohdassa ja painottaa kummassakin hiukan eri asioita.

Evankeliuminsa lopussa Luukas kertoo, että Jeesus nousi taivaaseen ylösnousemuksen päivän iltana tai yönä (Luuk. 24:13).  Apostolien tekojen alussa Luukas kirjoittaa, että Jeesus oli vielä jonkin aikaa oppilaidensa kanssa. Vasta 40 päivän kuluttua hänet otettiin Öljymäeltä taivaaseen.  Ap.t. 1:9 mukaan tämä tapahtui päiväsaikaan.

Näillä kahdella taivaaseenastumisen kuvauksella oli eri tehtävät:

Luukkaan evankeliumin kuvaus Jeesuksen taivaaseenastumisesta synnyttää uskoville selkeän käsityksen, että Jumala kirkasti Jeesuksen hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Taivaaseenastuminen osoitti, että Jumala oli korottanut Jeesuksen Herraksi ja tuomariksi. Näin Jumala vahvisti, että Jeesus oli luvattu Messias.