Sefanja 3

₁Voi uppiniskaista ja veren saastuttamaa,

väkivaltaista kaupunkia!

₂Ketään se ei ole totellut,

ei ole ottanut opikseen kuritusta.

Herraan se ei luottanut,

ei kääntynyt Jumalansa puoleen.

₃Sen hallitusmiehet ovat ärjyviä leijonia,

sen tuomarit hämärässä saalistavia susia –

eivät jätä luutakaan aamuksi.

₄Sen profeetat ovat röyhkeitä,

petollisia miehiä.

Sen papit saastuttavat pyhän

ja johtavat kansaa opetuksellaan harhaan.

₅Mutta Herra, joka asuu sen muurien sisällä,

on vanhurskas,

hän ei tee vääryyttä.

Joka aamu hän antaa oikeutensa valoksi,

ei se jää tulematta.

Mutta ne, jotka tekevät vääryyttä,

eivät silti tunne häpeää.

₆– Minä olen hävittänyt kansoja,

tuhonnut muurit ja tornit,

tehnyt kadut autioiksi,

vaille kulkijoita.

Minä olen lyönyt kaupungit raunioiksi,

ketään ei jäänyt jäljelle,

ei yhtäkään ihmistä.

₇Minä ajattelin:

Nyt sinä, Jerusalem, vihdoinkin pelkäät minua,

otat kurituksen opiksesi

ja pidät mielessäsi kaiken sen,

mitä olen sinulle säätänyt.

Mutta aamuvarhaisesta alkaen

sinun asukkaasi tekevät pelkkää pahaa.

₈Sen tähden odottakaa minua – sanoo Herra –

odottakaa sitä päivää, jolloin nousen syyttäjäksi.

Olen päättänyt koota kansat,

kutsun valtakunnat sinua vastaan

vuodattaakseni hehkuvan vihani

sinun päällesi.

Vihani tuli

on tuhoava koko maan.

₉Vielä minä, Herra, annan kansoille uuden mielen,

ja niin ne puhuvat puhtain huulin,

huutavat avuksi minun nimeäni,

kaikki ne palvelevat minua.

₁₀Nubian jokien takaa

hajallaan asuvat palvelijani

tuovat minulle uhrilahjoja.

₁₁Tuona päivänä sinun, Jerusalem,

ei tarvitse enää hävetä,

vaikka olet rikkonut minua vastaan.

Silloin minä poistan keskuudestasi

kaikki julkeat ja ylimieliset,

ylpeät minä karkotan

pyhältä vuoreltani.

₁₂Nöyrät ja köyhät

minä jätän sinne asumaan,

kansan, joka turvaa Herran nimeen.

₁₃Ne, jotka ovat jäljellä Israelista,

eivät tee pahaa eivätkä valehtele,

heidän suustaan ei lähde petollista sanaa.

He paimentavat laumojaan ja elävät rauhassa,

eikä kukaan ahdista heitä.

₁₄Iloitse, tytär Siion,

huuda riemusta, Israel!

Juhli ja laula täysin sydämin,

tytär Jerusalem!

₁₅Herra ottaa pois tuomiosi

ja karkottaa vihollisesi.

Herra, Israelin kuningas, on keskelläsi,

sinun ei tarvitse pelätä mitään pahaa.

₁₆Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille:

– Älä pelkää, Siion,

älä anna kättesi hervota!

₁₇Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi,

hän on voimallinen, hän auttaa.

Sinä olet hänen ilonsa,

rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi,

hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

₁₈Minä, Herra, tuon takaisin ne, jotka murehtivat

kaukana sieltä, missä kansani kokoontuu.

Sinä olet heidän kotinsa, Jerusalem.

Minä otan pois sinun päältäsi häpeän kuorman.

₁₉Katso, kun tuo aika tulee,

minä tuhoan kaikki sortajasi.

Minä pelastan sinut,

tuon ontuvat ja karkotetut kotiin.

Kaikkialla, missä he ovat kantaneet häpeää,

minä nostan heidät kunniaan.

₂₀Silloin minä kokoan teidät

ja tuon teidät takaisin.

Minä nostan teidät kunniaan

kaikkien kansojen keskuudessa.

Minä käännän teidän kohtalonne,

te saatte nähdä sen omin silmin,

sanoo Herra.