Sakarja 9

₃Tyros on rakentanut suojakseen mahtavan muurin,

koonnut hopeaa kuin hiekkaa,

kerännyt kasoittain kultaa.

₄Mutta Herra valloittaa kaupungin

ja lyö mereen sen muurit.

Tuli tuhoaa sen kokonaan.

₅Askelon näkee Tyroksen kohtalon

ja joutuu pelon valtaan.

Gaza vapisee kauhuissaan,

samoin Ekron, sillä tyhjiin raukeaa sen toivo.

Gazan kuningas kukistuu,

Askelon muuttuu autioksi,

₆Asdodissa on asuva

sekarotuinen lauma.

Minä, Herra, lannistan filistealaisten ylpeyden.

₇Minä otan verisen lihan pois heidän suustaan,

tempaan iljettävät, saastaiset ruoat

heidän hampaistaan.

Silloin jäljelle jääneet filistealaiset

tulevat minun omikseni.

Heidät otetaan Juudan sukukuntien joukkoon,

Ekronin asukkaat liitetään minun kansaani

niin kuin jebusilaiset ennen.

₈Minä itse asetun vartioon

suojaamaan temppeliäni sotajoukoilta,

jotka kulkevat tässä maassa.

Kukaan ei enää ahdista minun kansaani.

Minä vartioin sitä nyt omin silmin.

₉Iloitse, tytär Siion!

Riemuitse, tytär Jerusalem!

Katso, kuninkaasi tulee.

Vanhurskas ja voittoisa hän on,

hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla,

aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.

₁₀Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista

ja hevoset Jerusalemista,

sotajouset hän lyö rikki.

Hän julistaa kansoille rauhaa,

hänen valtansa ulottuu merestä mereen,

Eufratista maan ääriin asti.

₁₁– Kuule, Jerusalem!

Verellä vahvistetun liiton tähden

minä vapautan vankeuteen viedyt asukkaasi

syvästä ja pimeästä kuopasta.

₁₂Palatkaa, vangitut,

takaisin turvapaikkaanne,

te ette ole turhaan eläneet toivossa!

Vielä tänäänkin lupaan:

kaksinkertaisen hyvityksen

minä annan sinulle, Siion.

₁₃Juudan minä jännitän jousekseni,

asetan Efraimin nuoleksi sen jänteelle.

Sinun poikasi, Siion,

minä nostan kreikkalaisia vastaan

ja teen sinusta käteeni sankarin miekan.

₁₄– Herra ilmestyy omiensa avuksi.

Kuin salaman hän sinkoaa nuolensa.

Herra Jumala puhaltaa pasuunaan,

hän kiitää etelästä polttavassa myrskyssä.

₁₅Herra Sebaot suojelee omiaan.

Hän kaataa linkokivillään viholliset,

lyö heidät maahan.

Veri vuotaa valtoimenaan kuin viini.

Herran soturit ovat yltä päältä vihollisten veressä

niin kuin täydet uhrimaljat,

niin kuin alttarin kulmat, verellä vihmotut.

₁₆Tuona päivänä Herra Jumala pelastaa kansansa,

kokoaa omansa yhteen kuin lammaslauman.

He loistavat hänen maassaan

kuin kruunussa sädehtivät jalokivet.

₁₇Kuinka kauniiksi tulee maa,

kuinka ihanaksi!

Maa tuottaa viljan ja viinin,

nuorukaiset ja neidot kukoistavat.