Jerusalemin onnellinen tulevaisuus
1Minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
2»Näin sanoo Herra Sebaot:
– Minä rakastan palavasti Siionia
ja pidän lujasti oman kaupunkini puolta.
3Näin sanoo Herra:
– Minä palaan takaisin Siioniin
ja asun Jerusalemissa.
Silloin Jerusalemin nimenä on Uskollinen kaupunki
ja Herran Sebaotin vuoren nimenä Pyhä vuori.
4Näin sanoo Herra Sebaot:
– Jälleen tulee aika, jolloin Jerusalemin toreilla
istuu vanhoja miehiä ja naisia.
Korkeaan ikään he ovat jo ehtineet,
he kulkevat keppi tukenaan.
5Ja Jerusalemin kadut
ovat täynnä tyttöjä ja poikia,
he leikkivät kaupungin kujilla.
6Näin sanoo Herra Sebaot:
Jos tämä kaikki onkin uskomatonta niiden silmissä,
jotka noina päivinä ovat jäljellä tästä kansasta,
tarvitseeko sen olla uskomatonta minun silmissäni?
kysyy Herra Sebaot.
7Näin sanoo Herra Sebaot:
– Vielä minä pelastan oman kansani
auringonnousun ja auringonlaskun maista.
8Jerusalemiin minä tuon heidät asumaan.
He ovat minun kansani,
ja minä olen heidän Jumalansa,
uskollinen ja vanhurskas.
9Näin sanoo Herra Sebaot:
– Rohkaiskaa mielenne,
kun nyt kuulette profeettojen julistavan nämä sanani.
He julistivat ne jo silloin,
kun Herran Sebaotin temppelin perustukset laskettiin.
10Ennen noita aikoja
ihmiset eivät saaneet työstään elatusta
eikä karjalla ollut tarpeeksi ruokaa.
Ei kukaan, joka liikkui ulkona,
ollut turvassa väkivallalta.
Minä annoin kaikkien
käydä toistensa kimppuun.
11Mutta vastedes minä en kohtele
tästä kansasta jäljelle jääneitä
niin kuin ennen kohtelin tätä kansaa,
sanoo Herra Sebaot.
12Minä kylvän rauhaa ja menestystä.
Viiniköynnös antaa hedelmänsä,
maa tuottaa satonsa,
ja taivas antaa sateensa.
Kaiken tämän minä lahjoitan
kansastani jäljelle jääneille.
13Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot,
olette olleet kansojen keskuudessa
merkkinä minun kirouksestani,
niin te tulette olemaan
merkkinä minun siunauksestani,
kun minä olen pelastanut teidät.
Älkää pelätkö!
Rohkaiskaa mielenne!
14»Näin sanoo Herra Sebaot: Kun teidän isänne olivat vihastuttaneet minut, minä päätin syöstä teidät onnettomuuteen, enkä katunut sitä, sanoo Herra Sebaot. 15Nyt olen yhtä vakaasti päättänyt tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle. Älkää siis pelätkö!
16– Nämä teidän tulee pitää:
Puhukaa totta toisillenne!
Jakakaa oikeutta totuuden mukaan,
niin että rauha vallitsee keskuudessanne.
17Älkää suunnitelko pahaa
toinen toisellenne.
Varokaa tekemästä väärää valaa.
Minä vihaan kaikkea vääryyttä,
sanoo Herra.»
18Minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
19»Näin sanoo Herra Sebaot:
– Neljännen ja viidennen,
seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paastopäivät
ovat vielä kerran Juudan heimolle ilon ja riemun päiviä,
onnellisen juhlan aikaa.
Rakastakaa totuutta ja rauhaa!
20Näin sanoo Herra Sebaot:
– Vielä on tapahtuva, että monet kansat
ja monien kaupunkien asukkaat lähtevät liikkeelle.
21He kulkevat kaupungista toiseen
ja sanovat:
»Lähtekää tekin mukaan,
menkäämme yhdessä Jerusalemiin
uhraamaan Herralle ja etsimään häneltä armoa,
rukoilemaan Herraa Sebaotia.»
Ja kaikkialta kuuluu huuto: »Minä tulen mukaan!»
22Kansanjoukot ja mahtavat kansat
saapuvat Jerusalemiin
rukoilemaan minua, Herraa Sebaotia,
uhraamaan minulle ja etsimään minulta apua.
23»Näin sanoo Herra Sebaot: Jokaisen Juudan miehen viitan liepeisiin tarttuu noina päivinä kymmenen miestä, jotka kaikki puhuvat eri kieltä, ja he sanovat: ’Me tahdomme tulla teidän mukaanne. Olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.’»
