Kaikki sinussa on kaunista

4¹

4:1

Laul. l. 1:15Laul. l. 6:5
Mies:

Miten kaunis oletkaan, kalleimpani,

miten kaunis on katseesi!

Kyyhkyjä ovat sinun silmäsi,

hunnun verhoamat.

Sinun hiuksesi ovat kuin mustien vuohien lauma,

joka karkaa Gileadin rinteitä alas.

²Sinun hampaasi hohtavat valkoisina

kuin vastakerityt lampaat,

vedestä nousseet.

Ne ovat kuin karitsat kaksittain,

ei yksikään ole pariaan vailla.

³Sinun huulesi ovat kuin purppuranauha,

suloinen on sinun suusi.

Kauniisti, kuin granaattiomena,

kaartuu otsasi hunnun alla.

⁴

kohoaa sinun kaulasi.

Siihen on ripustettu tuhat kilpeä,

monen soturin jouset ja viinet.

⁵

kuin gasellin kaksoset,

jotka käyvät laitumella liljojen keskellä.

⁶

ja varjot pitenevät,

minä nousen mirhavuorelle,

suitsukekukkulalle.

⁷Rakkaani, kaikki sinussa on kaunista,

sinä olet täydellinen!

Olet vienyt sydämeni

⁸

4:8

5. Moos. 3:9
1. Aik. 5:23
Mies:

Tule, valittuni, tule vuorilta,

tule luokseni Libanonilta!

Jätä Amanan huiput,

jätä Senirin ja Hermonin laet,

leijonien lymypaikat,

pantterien vuoret!

⁹Rakkaani, kihlattuni,

olet vienyt sydämeni!

Yhdellä silmäyksellä sinä sen veit,

yhdellä kaulanauhasi helmellä.

¹⁰Miten ihanaa on sinun rakkautesi,

rakkaani, valittuni!

Mitä on sinun rakkautesi rinnalla viini!

Ihanammin kuin kaikki balsamit

tuoksuvat sinun voiteesi!

¹¹Mesi helmeilee sinun huulillasi,

sinun kielelläsi on maitoa ja hunajaa.

Rakas, sinun vaatteissasi

tuoksuu Libanon!

Rakkauden paratiisi

¹²Mies:

Rakkaani, valittuni!

Sinä olet suljettu puutarha,

lukittu tarha, sinetöity lähde,

¹³paratiisi, jonka purojen äärellä

kasvaa granaattiomenoita,

monia maukkaita hedelmiä,

hennaa ja nardusta,

¹⁴nardusta ja sahramia,

kanelia ja mausteruokoa

ja suitsukepuita,

mirhaa ja aaloeta,

kaikkein parasta balsamia.

¹⁵Sinä olet puutarhan lähde,

elävän veden kaivo,

johon virtaavat Libanonin vuorten vedet!

¹⁶Neito:

Nouse, pohjatuuli, tule, etelätuuli!

Puhalla minun puutarhaani,

niin balsamin tuoksu leviää

ja armaani tulee puutarhaansa

nauttimaan sen hedelmistä!

5¹

5:1

Laul. l. 6:2
Mies:

Rakkaani, kihlattuni!

Minä tulen puutarhaani

ja poimin mirhani ja balsamini,

avaan hunajakennoni ja syön hunajan,

juon viinini ja maitoni.

Muut:

Syökää, ystävät!

Juokaa ja juopukaa, rakastavaiset!

Toivon ja pettymyksen yö

²

5:2–7

Laul. l. 3:1–3

5:2

Laul. l. 6:9
Neito:

Minä nukuin, mutta sydämeni valvoi.

Kuulin koputusta – rakkaani tulee!

Mies:

Avaa ovesi, rakkaani, kalleimpani,

pieni kyyhkyni, kaikkeni!

Tukkani on kasteesta märkä,

yön pisarat noruvat hiuksiltani.

³Neito:

Minä jo ehdin riisua vaatteeni –

miksi pukeutuisin uudelleen?

Jalkanikin jo pesin –

miksi tahraisin ne taas?

⁴Neito:

Rakkaani työnsi kätensä ovenraosta,

ja sydämeni hypähti.

⁵Minä nousin avaamaan rakkaalleni,

ja käteni helmeilivät mirhaa,

sulaa mirhaa oli minun sormissani

ja oven salvassa.

⁶Minä avasin armaalleni,

mutta hän oli mennyt.

Olin tuskaani kuolla – hän oli poissa!

Minä etsin häntä, mutta en löytänyt,

minä kutsuin häntä, mutta hän ei vastannut.

⁷Vastaani tuli vartijoita

öisellä kierroksellaan.

He löivät minut mustelmille

ja repivät huivin yltäni,

kaupungin vartiomiehet!

⁸

Jos löydätte hänet, jota rakastan,

mitä sanotte hänelle?

Sanokaa: olen rakkaudesta sairas!

Tällainen on minun rakkaani

⁹Muut:

Millä tavoin sinun rakkaasi on muita parempi,

sinä naisista kaunein?

Millä tavoin sinun rakkaasi eroaa muista,

kun noin meitä vannotat?

¹⁰Neito:

Minun rakkaani on komea ja verevä,

hän erottuu tuhansien joukosta!

¹¹Hänen kasvonsa hohtavat kuin kulta,

hänen kiharansa ovat korpinmustat,

tuuheat kuin taatelin kukinnot.

¹²Hänen silmänsä ovat kuin kaksi kyyhkystä,

jotka lepäävät puron äärellä,

kuin kyyhkyt, jotka maidossa kylvettyään

istuvat maljan reunalla.

¹³Hänen poskensa tuoksuvat kuin yrttitarha,

tuoksuvat kuin voiderasia,

hänen huulensa ovat liljankukat,

niillä helmeilee kirkas mirha.

¹⁴Hänen käsivartensa ovat kultatangot,

Tarsisin kivillä kirjaillut.

Hänen vatsansa on norsunluinen kilpi,

jota peittävät safiirit.

¹⁵Hänen säärensä ovat marmoripylväät,

kultajalustalle pystytetyt.

Hän on näöltään kuin Libanonin vuoret,

ylväs kuin setripuu.

¹⁶Hänen suunsa maistuu makealta –

kaikki hänessä houkuttaa!

Tällainen on minun rakkaani,

tällainen on minun ystäväni,

Jerusalemin tytöt!

Rakkaani on minun, minä olen hänen

6¹Muut:

Minne on rakkaasi mennyt,

sinä naisista kaunein?

Minne on rakkaasi lähtenyt?

Sano, niin voimme yhdessä etsiä häntä!

²

6:2

Laul. l. 5:1
Neito:

Minun rakkaani on tullut puutarhaansa,

yrttitarhaansa,

nauttimaan puutarhan antimia

ja poimimaan laitumensa liljoja.

³

liljojen keskellä on hänen laidunmaansa.

Sinun silmäsi lumoavat minut

⁴

6:4

Joos. 12:24
1. Kun. 14:17,15:21
Mies:

Kalleimpani!

Sinä olet kaunis kuin Tirsan palatsit,

ihana kuin Jerusalem,

pelottava kuin sotajoukon viirit.

⁵

ne lumoavat minut!

Sinun hiuksesi ovat kuin mustien vuohien lauma,

joka karkaa Gileadin rinteitä alas.

⁶Sinun hampaasi hohtavat valkoisina

kuin vedestä nousevat lampaat.

Ne ovat kuin karitsat kaksittain,

ei yksikään ole pariaan vailla.

⁷Kauniisti, kuin granaattiomena,

kaartuu otsasi hunnun alla.

Vain yksi on minulle rakas

⁸Mies:

Olkoon kuninkaalla kuusikymmentä vaimoa,

olkoon kahdeksankymmentä sivuvaimoa

ja nuoria neitoja luvuton joukko –

⁹

emonsa ainokainen, äitinsä päivänpaiste.

Hänet nähdessään neidot puhkeavat ylistyksiin,

kuningattaret ja sivuvaimot jakavat kiitostaan:

¹⁰»Kuka hän on? Hän loistaa kuin aamurusko,

hän on kaunis kuin kuu,

sädehtivä kuin päivänpaiste,

pelottava kuin sotajoukon viirit.»

Sulamin neito tanssii

¹¹

6:11

Laul. l. 7:12
Neito:

Menin pähkinätarhaan,

menin ihailemaan laakson vehreyttä,

katsomaan, joko viiniköynnös versoo,

joko kukkii granaattiomenapuu.

¹²Miten minun kävikään?

Tunteeni saivat minussa vallan,

ja nousin Amminadibin, nuoren ylimyksen, vaunuihin!