Raamattu 1992 (KR92)
1

11Lauluista kaunein, Salomon laulu.

Rakkautesi on ihanampaa kuin viini

2Neito:

Suudelkoon hän minua, antakoon suudelmiaan!

Ihanampaa kuin viini on sinun rakkautesi,

3ihana on voiteittesi tuoksu!

Sinun nimesikin tiukkuu parhainta öljyä,

siksi neidot sinua rakastavat.

4Ota minua kädestä, juostaan!

Vie minut taloosi, kuningas,

vie minut huoneeseesi!

Tule, iloitaan ja riemuitaan!

Rakkautesi on ihanampaa kuin viini.

Suotta eivät neidot sinua rakasta.

Tumma mutta kaunis

5
1:5
Jer. 49:28,29
Neito:

Olen kyllä iholtani tumma,

kuin Kedarin teltat,

kuin Salomon telttakankaat,

mutta, Jerusalemin tytöt,

minä olen kaunis!

6Älkää siihen katsoko, että olen tumma,

että olen päivän paahtama.

Veljeni kiusasivat minua,

panivat vartioimaan viinitarhojaan.

Omaa tarhaani en ehtinyt hoitaa.

Missä olet, rakkaani?

7Neito:

Sinä jota rakastan, kerro,

missä on laumasi laidun,

minne viet lampaasi keskipäivän levolle.

Muuten joudun peittämään kasvoni

ja kulkemaan sinua etsimässä

tovereittesi laumojen seassa.

8Muut:

Ellet sitä tiedä, sinä naisista kaunein,

seuraa lampaitten jälkiä,

ohjaa karitsasi paimenten teltoille.

Miten kaunis oletkaan, rakkaani!

9
1:9
2. Aik. 9:28
Mies:

Kuin faraon valjakon tamma

olet silmissäni, kalleimpani.

10Ihanat ovat poskesi, helminauhojen peittämät,

ihana on kaulasi ketjuineen!

11Muut:

Kultaiset ketjut me sinulle teemme

ja ketjuihin hopeiset helmet.

12Neito:

Kuningas lepää ateriallaan,

ja nardukseni levittää tuoksuaan.

13Kuin mirhakimppu

rakkaani lepää rintojeni välissä,

14kuin hennakimppu,

En-Gedin viinitarhoista poimittu.

15
1:15
Laul. l. 4:1
Mies:

Miten kaunis oletkaan, kalleimpani!

Miten kaunis on katseesi, kyyhkysilmä!

16Neito:

Miten kaunis oletkaan, rakkaani, miten ihana olet!

Miten vehreä on vuoteemme!

17Setripuut ovat talomme seininä,

sypressit kattonamme.

2

Kuin Saaronin lilja, kuin omenapuu

21Neito:

Olen Saaronin ketojen kukka,

laaksojen lilja.

2Mies:

Kuin lilja ohdakkeiden keskellä

on minun armaani neitojen keskellä.

3Neito:

Kuin omenapuu metsän puiden keskellä

on rakkaani nuorukaisten keskellä.

Sen puun varjoon kaipaan lepäämään,

sen hedelmä maistuu suussani makealta.

4Neito:

Hän vei minut viinitupaan,

ja yllämme hulmusi rakkauden viiri.

5

2:5
Laul. l. 5:8
Tuokaa minulle rusinaterttuja, että vahvistun,

tuokaa omenoita, että virvoitun –

minä olen rakkaudesta sairas!

6

2:6
Laul. l. 8:3
Hänen vasen kätensä on pääni alla,

hänen oikea kätensä hyväilee minua.

7

2:7
Laul. l. 3:5,8:4
Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt,

gasellien ja villipeurojen kautta:

älkää häiritkö rakkauttamme,

älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!

Rakkaani tulee!

8Neito:

Rakkaani tulee, minä kuulen hänen äänensä!

Hän kiitää yli vuorten,

hän kirmaa yli kukkuloiden!

9Kuin gaselli on minun rakkaani,

hän on kuin nuori peura.

Siinä hän on! Hän pysähtyy

ja jää talomme seinustalle.

Hän katsoo ikkunan takaa,

kurkistaa säleikön raosta.

10Rakkaani puhkeaa puhumaan.

Mies:

Nouse, kalleimpani, kauneimpani,

tule kanssani ulos!

11Talvi on mennyt, sade on laannut,

se on kaikonnut pois.

12Kukat nousevat maasta,

laulun aika on tullut,

joka puolella huhuavat metsäkyyhkyt.

13Viikunapuussa kypsyvät ensi hedelmät,

viiniköynnöksen nuput aukeavat

ja levittävät tuoksuaan.

Nouse, kalleimpani, kauneimpani,

tule kanssani ulos!

14

2:14
Laul. l. 8:13
Kyyhkyni, kallion kätkemä,

vuoren seinässä lymyävä,

anna minun nähdä kasvosi,

anna minun kuulla äänesi,

sillä sinun äänesi on suloinen,

ihanat ovat sinun kasvosi.

15Muut:

Auttakaa meitä, ottakaa kiinni ketut,

ketunpojat, jotka turmelevat viinitarhat!

Köynnöksemme ovat juuri nupullaan!

16
2:16
Laul. l. 6:3Laul. l. 7:11
Neito:

Rakkaani on minun ja minä olen hänen,

liljojen keskellä on hänen laidunmaansa.

17

2:17
Laul. l. 4:6
Kun tuulenhenki illalla viriää

ja varjot pitenevät,

tule silloin, rakkaani, riennä kuin gaselli,

tule kuin peura tuoksuville kummuille!

3

Missä on hän, jota rakastan?

31
3:1–3
Laul. l. 5:2–7
Neito:

Yöllä, kun lepäsin vuoteellani,

minä kaipasin häntä, jota rakastan.

Etsin häntä, mutta en löytänyt.

2Silloin päätin: minä lähden ulos,

kierrän kaupungin kadut ja torit,

etsin sieltä häntä, jota rakastan.

Minä lähdin etsimään

mutta en löytänyt.

3Vastaani tuli vartijoita

öisellä kierroksellaan.

Minä kysyin heiltä: »Oletteko nähneet

häntä, jota rakastan?»

4

3:4
Laul. l. 8:2
Mutta kun jatkoin kulkuani,

heti löysin hänet, jota rakastan!

Tartuin häneen enkä päästänyt irti,

ja minä vein hänet äitini taloon,

synnyttäjäni huoneeseen.

5

3:5
Laul. l. 2:7,8:4
Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt,

gasellien ja villipeurojen kautta:

älkää häiritkö rakkauttamme,

älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!

Hän saapuu!

6Muut:

Mikä tuolta tulee? Mikä saapuu autiomaasta?

Se kohoaa kuin savupatsas,

se tuoksuu mirhalta ja suitsukkeelta,

outojen maiden ihojauheilta.

7Katsokaa! Se on Salomon kantotuoli!

Sitä saattaa kuusikymmentä soturia,

Israelin sotajoukon parhaimmisto,

8miekkamiehiä kaikki,

sotimaan tottuneita.

Jokaisella on kupeellaan miekka

yön kauhuja vastaan.

9Libanonin puista

on tehty kuningas Salomon kantotuoli.

10Sen pylväät ovat hopeaa,

sen selkänoja on kultaa

ja patja purppuraa,

sen seiniä kaunistaa rakkaus.

11Tulkaa ulos, Jerusalemin tytöt!

Katsokaa, Siionin tyttäret:

tässä on kuningas Salomo!

Hän kantaa kruunua, jonka äidiltään sai

tänään, hääpäivänään,

suurena ilonpäivänään!

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]