Raamattu 1992 (KR92)
26

Tyhmät, laiskat, petturit

261

26:1
Sananl. 17:16 - 19:10
Kuin kesällä lumi, kuin korjuuaikaan sade

ovat tyhmälle osoitetut kiitoksen sanat.

2Kuin lentävä lintu, kuin liitävä pääsky

on aiheeton kirous: se ei yllesi jää.

3Hevoselle piiskaa, aasille ohjat,

tyhmyrin selässä soikoon keppi!

4Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan,

ettet itsekin saisi tyhmän nimeä.

5Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan,

ettei hän kuvittelisi olevansa viisas.

6Jalkansa murtaa, harmeja hankkii,

joka lähettää tyhmyrin asialle.

7Hervoton kuin halvaantunut jalka

on sananlasku tyhmän suussa.

8Kuin kelvoton kivi lingossa

on tyhmälle annettu kunnia.

9Kuin piikki juopuneen kädessä

on sananlasku tyhmyrin suussa.

10Kuin jousimies, joka ampuu tähtäämättä,

on se, joka oitis tyhmänkin pestaa.

11

26:11
2. Piet. 2:22
Kuin koira, joka palaa oksennukselleen,

on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään.

12Moni luulottelee olevansa viisas –

tyhmyristäkin on enemmän toivoa.

13Laiska sanoo: »Tiellä on leijona,

keskellä katua kulkee peto.»

14Saranoillaan ovi kääntyy,

vuoteellaan laiska.

15Laiska pistää kätensä ruokavatiin,

mutta suuhun saakka käsi ei nouse.

16Laiska on mielestään viisaampi

kuin seitsemän neuvokasta miestä.

17Rakkikoiraa korvista tarttuu,

joka toisten riitoihin puuttuu.

18Kuin järkensä menettänyt jousimies,

joka tulisilla nuolilla tuhoa kylvää,

19on se, joka pettää ystävänsä

ja sanoo: »Leikkiähän se vain oli.»

20Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu,

kun panettelija poistuu, riita laantuu.

21Hiilistä hehku, haloista roihu,

riitapukari sytyttää riidan.

22Makealta maistuvat panettelijan puheet,

ne painuvat syvälle sisimpään.

23Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa

on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.

24Vihamiehesi voi puhua mielin kielin,

mutta sisimmässään hän hautoo pahaa.

25Älä usko hänen lipeviä sanojaan,

hänen sydämessään on seitsemän petosta.

26Hän kätkee vihansa kavalasti,

mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon.

27

26:27
Ps. 7:16 - 17
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa,

joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.

28Lyötyjäkin lyö petturin kieli,

turmiota levittää lipevä suu.

27

Ihminen hioo ihmistä

271

27:1
Jaak. 4:14
Huomispäivästä älä kersku,

ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan.

2Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi,

vieras, ei oma kielesi.

3Raskas on hiekka ja painava kivi,

raskainta typeryksen tuottama harmi.

4Raivo on raakaa, viha kuin tulva,

mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu?

5Parempi nuhdella avoimesti

kuin vaieta rakkauden nimissä.

6Rakastavan lyöntikin on rakkautta,

vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.

7Kylläinen halveksii hunajaakin,

nälkäiselle karvaskin on makeaa.

8Kuin lintu, joka jättää pesänsä,

on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.

9Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen,

ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.

10Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää.

Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo.

Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

11Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi:

sinä olet paras vastaus solvaajilleni.

12Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää,

tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.

13Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta

ja pidä se panttina vierasta varten.

14Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa,

sen siunauksen takana voi olla kirous.

15Kuin katonraosta sateella tippuva vesi,

sellainen on nalkuttava vaimo.

16Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä,

kuin öljy hän lipeää otteestasi.

17Rauta rautaa hioo,

ihminen hioo ihmistä.

18Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö,

joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa.

19Veden kalvossa näet kasvosi,

lähimmäisessä näet sydämesi.

20Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita,

kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät.

21Hopealle sulatin, kullalle uuni,

ihmisen mittana kiitos ja moite.

22Survo hullua huhmaressa,

survimella kivien seassa:

ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

23Pidä hyvää huolta lampaistasi,

valvo, miten vuohikarjasi voi,

24sillä rikkaus ei kestä ikuisesti

eikä valta säily polvesta polveen.

25Kun heinä on korjattu ja odelma nousee,

kun vuorilta on koottu vihanta ruoho,

26silloin ostat karitsoilla itsellesi vaatteet,

myyt pukit ja hankit uuden pellon,

27silloin saat kyllälti vuohenmaitoa,

sillä ravitset koko perheesi,

siitä saavat ravintonsa orjattaresi.

28

Paha saa tuomion, katuva armon

281

28:1
3. Moos. 26:36
Jumalaton pakenee, vaikka kukaan ei aja takaa,

mutta vanhurskas on turvassa kuin leijona.

2Kun maassa on kapinoita, hallitsijat vaihtuvat,

mutta kyvykäs mies vakiinnuttaa vallan.

3Köyhä, joka toista köyhää sortaa,

on kuin sade, joka vie mullan ja siemenet.

4Laista piittaamaton puolustaa jumalattomia.

Joka noudattaa lakia, vastustaa heitä.

5Paha ihminen ei erota oikeaa väärästä.

Joka Herraa etsii, näkee asiat oikein.

6Parempi köyhyys ja rehellinen elämä

kuin rikkaus ja vaellus väärillä teillä.

7Viisas se poika, joka opetukset muistaa,

isänsä häpäisee, joka irstailuissa kulkee.

8Joka korkoa kiskoo ja rahaa kahmii,

kokoaakin sille, joka muistaa köyhää.

9Joka sulkee korvansa Herran lailta,

sen rukouskin on Herralle kauhistus.

10Joka suoran tien kulkijaa viettelee väärään,

putoaa omaan kuoppaansa,

mutta nuhteeton saa kyllälti hyvää.

11Rikas luulottelee olevansa viisas,

mutta köyhä, jolla on ymmärrystä, näkee hänen lävitseen.

12

28:12
Sananl. 11:10 - 29:2
Kun vanhurskaat vallitsevat, kansa iloitsee,

kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät.

13

28:13
Ps. 32:3–5
1. Joh. 1:9
Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty,

joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.

14Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa,

tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä.

15Kuin ärisevä leijona, kuin äkeä karhu

on jumalaton hallitsija köyhille.

16

28:16
Sananl. 29:4
Lyhytnäköinen se ruhtinas, joka riistää kansaa,

pitkäikäinen se, joka väärää voittoa vihaa.

17

28:17
2. Moos. 21:12
5. Moos. 19:11–13
Murhamies on pakolainen kuolemaansa saakka,

älä pidättele häntä hänen paetessaan.

18Joka vakaasti kulkee, välttää vaarat,

joka poikkeaa tieltä, kompastuu ja kaatuu.

19Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy,

joka tavoittelee tyhjää, pysyy köyhänä.

20Luotettavan miehen toimissa on siunaus.

Joka rikkautta rohmuaa, ei rangaistusta vältä.

21Puolueellisuus on pahasta,

mutta moni tekee väärin jo leipäpalan tähden.

22Ahne juoksee rahan ja tavaran perässä

eikä huomaa, että köyhyys on jo kintereillä.

23Oikaise toista, ja hän arvostaa sinua

enemmän kuin sitä, joka mielistelee.

24Joka vanhempiaan surutta riistää,

ei ole ryöstäjää parempi.

25Ahneus saa aikaan riitaa,

Herraan luottava menestyy.

26Mieletön se, joka itseensä turvaa,

joka viisautta seuraa, se menestyy.

27Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe,

mutta katseensa kovettavaa kirotaan.

28Kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät,

kun he tuhoutuvat, koittaa vanhurskaiden aika.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]