Raamattu 1992 (KR92)
26

Tyhmät, laiskat, petturit

126:1
Sananl. 17:16
19:10
Kuin kesällä lumi, kuin korjuuaikaan sade

ovat tyhmälle osoitetut kiitoksen sanat.

2 Kuin lentävä lintu, kuin liitävä pääsky

on aiheeton kirous: se ei yllesi jää.

3 Hevoselle piiskaa, aasille ohjat,

tyhmyrin selässä soikoon keppi!

4 Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan,

ettet itsekin saisi tyhmän nimeä.

5 Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan,

ettei hän kuvittelisi olevansa viisas.

6 Jalkansa murtaa, harmeja hankkii,

joka lähettää tyhmyrin asialle.

7 Hervoton kuin halvaantunut jalka

on sananlasku tyhmän suussa.

8 Kuin kelvoton kivi lingossa

on tyhmälle annettu kunnia.

9 Kuin piikki juopuneen kädessä

on sananlasku tyhmyrin suussa.

10 Kuin jousimies, joka ampuu tähtäämättä,

on se, joka oitis tyhmänkin pestaa.

1126:11
2. Piet. 2:22
Kuin koira, joka palaa oksennukselleen,

on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään.

12 Moni luulottelee olevansa viisas –

tyhmyristäkin on enemmän toivoa.

13 Laiska sanoo: »Tiellä on leijona,

keskellä katua kulkee peto.»

14 Saranoillaan ovi kääntyy,

vuoteellaan laiska.

15 Laiska pistää kätensä ruokavatiin,

mutta suuhun saakka käsi ei nouse.

16 Laiska on mielestään viisaampi

kuin seitsemän neuvokasta miestä.

17 Rakkikoiraa korvista tarttuu,

joka toisten riitoihin puuttuu.

18 Kuin järkensä menettänyt jousimies,

joka tulisilla nuolilla tuhoa kylvää,

19 on se, joka pettää ystävänsä

ja sanoo: »Leikkiähän se vain oli.»

20 Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu,

kun panettelija poistuu, riita laantuu.

21 Hiilistä hehku, haloista roihu,

riitapukari sytyttää riidan.

22 Makealta maistuvat panettelijan puheet,

ne painuvat syvälle sisimpään.

23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa

on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.

24 Vihamiehesi voi puhua mielin kielin,

mutta sisimmässään hän hautoo pahaa.

25 Älä usko hänen lipeviä sanojaan,

hänen sydämessään on seitsemän petosta.

26 Hän kätkee vihansa kavalasti,

mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon.

2726:27
Ps. 7:16
17
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa,

joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.

28 Lyötyjäkin lyö petturin kieli,

turmiota levittää lipevä suu.

27

Ihminen hioo ihmistä

127:1
Jaak. 4:14
Huomispäivästä älä kersku,

ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan.

2 Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi,

vieras, ei oma kielesi.

3 Raskas on hiekka ja painava kivi,

raskainta typeryksen tuottama harmi.

4 Raivo on raakaa, viha kuin tulva,

mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu?

5 Parempi nuhdella avoimesti

kuin vaieta rakkauden nimissä.

6 Rakastavan lyöntikin on rakkautta,

vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.

7 Kylläinen halveksii hunajaakin,

nälkäiselle karvaskin on makeaa.

8 Kuin lintu, joka jättää pesänsä,

on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.

9 Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen,

ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.

10 Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää.

Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo.

Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

11 Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi:

sinä olet paras vastaus solvaajilleni.

12 Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää,

tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.

13 Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta

ja pidä se panttina vierasta varten.

14 Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa,

sen siunauksen takana voi olla kirous.

15 Kuin katonraosta sateella tippuva vesi,

sellainen on nalkuttava vaimo.

16 Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä,

kuin öljy hän lipeää otteestasi.

17 Rauta rautaa hioo,

ihminen hioo ihmistä.

18 Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö,

joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa.

19 Veden kalvossa näet kasvosi,

lähimmäisessä näet sydämesi.

20 Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita,

kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät.

21 Hopealle sulatin, kullalle uuni,

ihmisen mittana kiitos ja moite.

22 Survo hullua huhmaressa,

survimella kivien seassa:

ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

23 Pidä hyvää huolta lampaistasi,

valvo, miten vuohikarjasi voi,

24 sillä rikkaus ei kestä ikuisesti

eikä valta säily polvesta polveen.

25 Kun heinä on korjattu ja odelma nousee,

kun vuorilta on koottu vihanta ruoho,

26 silloin ostat karitsoilla itsellesi vaatteet,

myyt pukit ja hankit uuden pellon,

27 silloin saat kyllälti vuohenmaitoa,

sillä ravitset koko perheesi,

siitä saavat ravintonsa orjattaresi.

28

Paha saa tuomion, katuva armon

128:1
3. Moos. 26:36
Jumalaton pakenee, vaikka kukaan ei aja takaa,

mutta vanhurskas on turvassa kuin leijona.

2 Kun maassa on kapinoita, hallitsijat vaihtuvat,

mutta kyvykäs mies vakiinnuttaa vallan.

3 Köyhä, joka toista köyhää sortaa,

on kuin sade, joka vie mullan ja siemenet.

4 Laista piittaamaton puolustaa jumalattomia.

Joka noudattaa lakia, vastustaa heitä.

5 Paha ihminen ei erota oikeaa väärästä.

Joka Herraa etsii, näkee asiat oikein.

6 Parempi köyhyys ja rehellinen elämä

kuin rikkaus ja vaellus väärillä teillä.

7 Viisas se poika, joka opetukset muistaa,

isänsä häpäisee, joka irstailuissa kulkee.

8 Joka korkoa kiskoo ja rahaa kahmii,

kokoaakin sille, joka muistaa köyhää.

9 Joka sulkee korvansa Herran lailta,

sen rukouskin on Herralle kauhistus.

10 Joka suoran tien kulkijaa viettelee väärään,

putoaa omaan kuoppaansa,

mutta nuhteeton saa kyllälti hyvää.

11 Rikas luulottelee olevansa viisas,

mutta köyhä, jolla on ymmärrystä, näkee hänen lävitseen.

1228:12
Sananl. 11:10
29:2
Kun vanhurskaat vallitsevat, kansa iloitsee,

kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät.

1328:13
Ps. 32:3–5
1. Joh. 1:9
Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty,

joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.

14 Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa,

tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä.

15 Kuin ärisevä leijona, kuin äkeä karhu

on jumalaton hallitsija köyhille.

1628:16
Sananl. 29:4
Lyhytnäköinen se ruhtinas, joka riistää kansaa,

pitkäikäinen se, joka väärää voittoa vihaa.

1728:17
2. Moos. 21:12
5. Moos. 19:11–13
Murhamies on pakolainen kuolemaansa saakka,

älä pidättele häntä hänen paetessaan.

18 Joka vakaasti kulkee, välttää vaarat,

joka poikkeaa tieltä, kompastuu ja kaatuu.

19 Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy,

joka tavoittelee tyhjää, pysyy köyhänä.

20 Luotettavan miehen toimissa on siunaus.

Joka rikkautta rohmuaa, ei rangaistusta vältä.

21 Puolueellisuus on pahasta,

mutta moni tekee väärin jo leipäpalan tähden.

22 Ahne juoksee rahan ja tavaran perässä

eikä huomaa, että köyhyys on jo kintereillä.

23 Oikaise toista, ja hän arvostaa sinua

enemmän kuin sitä, joka mielistelee.

24 Joka vanhempiaan surutta riistää,

ei ole ryöstäjää parempi.

25 Ahneus saa aikaan riitaa,

Herraan luottava menestyy.

26 Mieletön se, joka itseensä turvaa,

joka viisautta seuraa, se menestyy.

27 Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe,

mutta katseensa kovettavaa kirotaan.

28 Kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät,

kun he tuhoutuvat, koittaa vanhurskaiden aika.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]