Nahum 2

₁Katso, vuorilta lähestyvät

ilosanoman tuojan askelet!

Hän kuuluttaa: rauha on tullut.

Vietä riemujuhliasi, Juuda,

täytä kaikki lupauksesi.

Ei koskaan enää

käy sinun kimppuusi onnettomuuden tuoja.

Hänet on lyöty ja tuhottu.

₂Tuhon tuoja marssii sinua vastaan, Ninive.

Aseta vartiot paikoilleen!

Tähystä tietä!

Vyötä kupeesi, kokoa kaikki voimasi!

₃Nyt Herra palauttaa

Jaakobin suuruuden

ja myös Israelin suuruuden,

vaikka niiden maat on hävitetty

ja viinitarhat tuhottu.

₄Sankarien kilvet hohtavat punaisina,

soturit on puettu purppuraan,

vaunujen teräs säkenöi kuin tuli.

Taistelu lähestyy,

hevoset korskuvat.

₅Vaunut syöksyvät kaduille,

ryntäävät toreilla sinne tänne,

loistavat kuin soihdut,

kiitävät kuin salamat.

₆Kaupungin päälliköt kutsutaan koolle,

he juoksevat, kompastelevat

ja kiirehtivät muureille.

Mutta hyökkäystorni on jo paikoillaan.

₇Virralle johtavat portit avataan,

ja palatsi huojuu.

₈Kaupungin jumalatar kannetaan nähtäville,

se joutuu maanpakoon.

Myös sen papittaret viedään pois,

he valittavat kuin kyyhkyset

ja takovat rintaansa.

₉Ninive on kuin patoallas,

josta vedet virtaavat pois.

Seisahtukaa! Pysähtykää!

Mutta kukaan ei käänny takaisin.

₁₀Ryöstäkää hopeaa, ryöstäkää kultaa!

Täällä on loputtomasti aarteita,

kalleuksia vailla määrää!

₁₁Tyhjänä, typötyhjänä kaikki, tuhottuna!

Sydän jähmettyy, polvet tutisevat,

koko ruumis tärisee,

kaikkien kasvot kalpenevat.

₁₂Missä on nyt leijonien luola,

nuorten leijonien riistamaa,

jossa uros käyskenteli naaraansa kanssa

eikä niiden pentuja kukaan pelotellut?

₁₃Leijona raateli pentujensa ruoaksi,

saalisti naarailleen.

Se täytti pesänsä riistalla,

luolansa tuoreella lihalla.

₁₄– Katso, minä käännyn sinua vastaan,

sanoo Herra Sebaot.

Sotavaunusi minä poltan tuhkaksi,

miekka syö nuoret leijonasi.

Minä hävitän maan päältä

kaiken, minkä olet ryöstänyt,

enää ei kuulla sanansaattajiesi ääntä.