2. Samuelin kirja 22

₂– Herra, sinä päästit minut turvaan,

sinä olet vuorilinnani.

₃Jumalani, sinuun minä turvaudun,

sinä olet kallio,

olet kilpeni, pelastukseni sarvi,

olet vuori ja turvapaikka.

Sinä olet pelastajani,

sinä autat minut turvaan vainoojilta.

₄Kun kutsun Herraa, ylistettyä,

saan avun vihollisiani vastaan.

₅Kuoleman aallokko saartoi jo minut,

turmion pyörteet minua kauhistivat,

₆tuonelan paulat vangitsivat minut,

näin edessäni kuoleman ansat.

₇Silloin huusin hädässäni Herraa,

minä kutsuin apuun Jumalaani.

Ääneni kantautui hänen temppeliinsä,

ja hän kuuli minun huutoni.

₈Maa tärisi ja järkkyi,

taivaan pilarit vavahtelivat,

hänen vihansa sai ne horjumaan.

₉Hänen sieraimistaan nousi savu

ja kaikennielevä liekki hänen suustaan,

se suitsusi hiilten hehkua.

₁₀Hän kallisti taivaan ja laskeutui alas

pimeä pilvi jalkojensa alla,

₁₁hän lensi kerubi ratsunaan

ja kiiti tuulen siivin.

₁₂Hän teki majakseen pimeyden,

sateiden lähteen, raskaat pilvet.

₁₃Hänen loistonsa sytytti liekkiin hehkuvat hiilet.

₁₄Herra jylisi taivaasta,

Korkein antoi äänensä kaikua,

₁₅hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset,

hän sinkosi salamansa ja sai heidät kauhun valtaan.

₁₆Merten lähteet paljastuivat

ja maanpiirin perustukset tulivat näkyviin,

kun Herra nuhteli merta,

kun hänen raivonsa myrsky puhalsi sen yli.

₁₇Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun,

hän veti minut ylös syvistä vesistä.

₁₈Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä,

vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.

₁₉He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä,

mutta tuekseni tuli Herra.

₂₀Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen,

sillä hän oli mieltynyt minuun.

₂₁Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta,

sain häneltä palkan, koska tekoni ovat puhtaat.

₂₂Minä olen kulkenut Herran teitä

enkä ole luopunut Jumalasta.

₂₃Hänen käskynsä ovat alati mielessäni,

minä noudatan aina hänen lakejaan.

₂₄Olen ollut vilpitön hänen edessään

ja varonut lankeamasta syntiin.

₂₅Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta,

koska olen puhdas hänen edessään.

₂₆Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle,

vilpitöntä kohtaan olet vilpitön,

₂₇puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan,

mutta kieron sinä johdat harhaan.

₂₈Nöyrät sinä pelastat,

mutta ylpeiden katseen sinä painat maahan.

₂₉Sinä, Herra, olet lamppuni.

Sinä tuot pimeyteeni valon.

₃₀Sinun avullasi ryntään yli vallien,

Jumalani avulla hyppään muurien yli.

₃₁Jumalan ohjeet ovat täydelliset,

Herran sana on kirkas ja puhdas.

Kuin kilpi hän suojaa niitä,

jotka hakevat hänestä turvaa.

₃₂Kuka on Jumala, jollei Herra,

kuka turvamme, jollei Jumalamme?

₃₃Jumala on luja linnani.

Hän tekee tieni suoraksi,

₃₄hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat

ja ohjaa kulkuni kukkuloille.

₃₅Hän opettaa käteni sotimaan,

käsivarteni jännittämään jousta.

₃₆Herra, sinä asetut kilveksi eteeni,

sinun apusi vahvistaa minut,

₃₇sinä teet varmoiksi askeleeni,

polveni eivät horju.

₃₈Minä ahdistan vihollisiani ja tuhoan heidät,

palaan vasta kun heitä ei enää ole,

₃₉minä lyön heidät, eivätkä he enää nouse.

He sortuvat jalkojeni alle.

₄₀Sinulta saan voiman taisteluun,

vastustajani sinä kaadat jalkojeni alle.

₄₁Sinä ajat viholliseni pakoon,

ja minä teen heistä lopun.

₄₂He huutavat, mutta kukaan ei heitä auta,

he kutsuvat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.

₄₃Minä murskaan heidät maan tomuun,

poljen ja tallaan heitä kuin katujen lokaa.

₄₄Sinä pelastit minut, kun kansani kapinoi,

asetit minut hallitsemaan myös vieraita maita.

Kansat, joita en tuntenut,

ovat nyt valtani alla.

₄₅Muukalaiset liehittelevät minua,

he tottelevat jo ennen kuin käsken,

₄₆heidän voimansa on hervonnut,

vavisten he tulevat ulos linnoistaan.

₄₇Herra elää!

Kiitetty olkoon puolustajani,

ylistetty Jumala, minun turvakallioni!

₄₈Jumala kostaa puolestani

ja alistaa kansat valtani alle,

₄₉hän pelastaa minut vihollisteni käsistä

ja antaa voiton vihamiehistäni,

vainoojista hän minut päästää.

₅₀Siksi kiitän sinua, Herra, kansojen keskellä,

laulan kiitosta sinun nimellesi.

₅₁Sinä teet voittoisaksi kansasi kuninkaan,

sinä olet uskollinen sille jonka olet voidellut,

Daavidille ja hänen suvulleen,

nyt ja aina.