Raamattu 1992 (KR92)
15

Sota amalekilaisia vastaan

151

15:1
1. Sam. 10:1
Samuel sanoi Saulille: »Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis, mitä Herra käskee. 2
15:2
2. Moos. 17:14
Näin on Herra Sebaot puhunut: ’Olen päättänyt rangaista amalekilaisia, koska he asettuivat israelilaisten tielle, kun nämä tulivat Egyptistä. 3 Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.’»

4 Saul kutsui kokoon sotaväen ja tarkasti sen Telaimissa. Väkeä oli kaksisataatuhatta jalkamiestä sekä lisäksi kymmenentuhatta miestä Juudasta. 5 Saul tuli amalekilaisten kaupungin tienoille ja asettui väijyksiin kuivillaan olevaan joenuomaan. 6

15:6
4. Moos. 24:21 - 22
Keniläisille Saul lähetti viestin: »Luopukaa amalekilaisista ja siirtykää muualle, etten joutuisi tuhoamaan teitä yhdessä amalekilaisten kanssa. Tehän osoititte ystävyyttä israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä.» Ja keniläiset siirtyivät pois amalekilaisten joukosta. 7
15:7
1. Moos. 25:18
Sitten Saul löi amalekilaiset koko alueella Havilasta aina Suriin, Egyptin rajoille asti. 8
15:8
4. Moos. 24:7
Hän otti elävänä vangiksi Amalekin kuninkaan Agagin, mutta kaikki muut hän julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi ja hakkasi miekalla maahan. 9
15:9
3. Moos. 27:28 - 29
Paitsi Agagia Saul ja hänen miehensä säästivät myös parhaat lampaat ja vuohet, härät ja lehmät, vohlat ja karitsat ja kaiken muun arvokkaan omaisuuden. Niitä he eivät halunneet tuhota, mutta kaiken arvottoman ja turhan he hävittivät.

Herra hylkää Saulin

10 Silloin Samuelille tuli tämä Herran sana: 11

15:11
1. Moos. 6:6 - 7
»Minä kadun, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on luopunut minusta eikä ole täyttänyt käskyäni.» Samuel kauhistui ja huusi Herraa avuksi koko yön. 12 Seuraavana aamuna Samuel meni tapaamaan Saulia, mutta hänelle kerrottiin: »Saul lähti Karmeliin pystyttämään muistokiveä voittonsa kunniaksi. Sieltä hän on mennyt edelleen Gilgaliin.»

13 Samuel meni Gilgaliin Saulin luo, ja Saul tervehti häntä sanoen: »Herra siunatkoon sinua! Olen täyttänyt Herran käskyn.» 14 Mutta Samuel sanoi: »Mitä tämä lampaiden määkinä sitten on? Entä lehmien ammuminen, joka tuolta kuuluu?» 15 Saul vastasi: »Ne on otettu amalekilaisilta. Miehet säästivät parhaat lampaat, sonnit ja lehmät uhriksi Herralle, sinun Jumalallesi. Kaiken muun olemme tuhonneet.» 16

15:16
2. Sam. 7:4
Samuel sanoi Saulille: »Ole vaiti! Minä kerron sinulle, mitä Herra puhui minulle viime yönä.» Saul sanoi: »Kerro!» 17
15:17
1. Sam. 9:21
Samuel sanoi: »Vaikka olit omasta mielestäsi mitätön, Herra voiteli sinut Israelin kuninkaaksi, ja sinä olet Israelin heimojen päämies. 18 Herra lähetti sinut toteuttamaan tätä käskyä: ’Julista Herralle kuuluvaksi uhriksi pahantekijät, nuo amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet hävittänyt viimeisenkin heistä.’ 19 Miksi et totellut Herraa, vaan syöksyit ryöstämään saalista ja rikoit Herran tahtoa vastaan?» 20 Saul vastasi Samuelille: »Minähän tottelin Herraa ja lähdin minne hän minut lähetti. Toin sieltä Agagin, Amalekin kuninkaan, mutta kaiken muun tuhosin. 21 Saaliista miehet ottivat lampaita ja muuta karjaa, parhaan osan siitä, mikä piti tuhota. Ne he halusivat uhrata Gilgalissa Herralle, sinun Jumalallesi.»

22

15:22
Ps. 50:8–15 - 51:18 - 19
Jes. 1:11–13
Hoos. 6:6
Aam. 5:22
Silloin Samuel sanoi:

– Kumpi on Herralle mieleen,

uhrit vai kuuliaisuus?

Kuuliaisuus on parempi kuin uhri,

totteleminen parempi kuin oinasten rasva.

23

15:23
Hoos. 4:6
Kapinointi on noituuden vertainen synti,

röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat.

Sinä olet hylännyt Herran sanan.

Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi.

24 Saul vastasi Samuelille: »Olen tehnyt syntiä. Olen rikkonut Herran käskyä ja sinun määräyksiäsi vastaan, sillä pelkäsin miehiäni ja taivuin heidän tahtoonsa. 25 Anna nyt minulle syntini anteeksi ja lähde paluumatkalle yhdessä minun kanssani, jotta voin heittäytyä maahan Herran eteen.» 26 Mutta Samuel sanoi Saulille: »Minä en lähde takaisin sinun kanssasi. Sinä olet hylännyt Herran sanan, ja siksi Herra hylkää sinut: et saa olla Israelin kuningas.»

27 Kun Samuel kääntyi lähteäkseen pois, Saul tarttui hänen viittansa liepeeseen, niin että se repesi. 28

15:28
1. Sam. 28:17
1. Kun. 11:11
Samuel sanoi hänelle: »Herra on tänään repäissyt Israelin kuninkuuden sinun käsistäsi ja antanut sen toiselle, joka on sinua parempi. 29
15:29
4. Moos. 23:19
Herra, Israelin kunnia, ei tyhjää puhu eikä sanojaan peruuta. Ei hän ole ihminen, ei hän sanojaan kadu.» 30 Saul sanoi: »Olen tehnyt syntiä. Mutta suo minulle tässä kansani vanhimpien ja kaikkien israelilaisten edessä kuitenkin se kunnia, että palaat minun kanssani, jotta voin heittäytyä maahan Herran, sinun Jumalasi, eteen!» 31 Niin Samuel palasi Saulin kanssa, ja Saul meni rukoilemaan Herraa.

32 Sitten Samuel käski: »Tuokaa tänne Agag, Amalekin kuningas!» Agag tuli hänen luokseen kahlehdittuna ja sanoi: »Kuinka katkeraa onkaan kuolla!» 33 Samuel sanoi:

– Koska sinun miekkasi on vienyt äideiltä lapset,

sinun äitisi, jos kukaan, on jäävä lastaan vaille.

Ja Samuel iski Agagin kappaleiksi Herran pyhäkössä Gilgalissa.

34 Sitten Samuel lähti Ramaan, ja Saul palasi kotiinsa Saulin Gibeaan. 35 Eikä Samuel enää eläessään nähnyt Saulia. Herra katui, että oli tehnyt Saulista Israelin kuninkaan, ja Samuel suri Saulia kuin kuollutta.

16

Samuel voitelee Daavidin kuninkaaksi

161

16:1
1. Sam. 15:26 - 17:12
Ap. t. 13:22
Herra sanoi Samuelille: »Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas. Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan.» 2 Samuel kysyi: »Kuinka voin mennä sinne? Jos Saul kuulee siitä, hän tappaa minut!» Herra vastasi: »Ota mukaasi vasikka ja sano, että olet tullut uhraamaan Herralle. 3 Kutsu Iisai uhriaterialle, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun pitää tehdä. Voitele kuninkaaksi se, jonka sinulle osoitan.»

4 Samuel teki kuten Herra oli käskenyt. Kun hän oli tulossa Betlehemiin, kaupungin vanhimmat saapuivat peloissaan häntä vastaan, tervehtivät häntä ja kysyivät: »Onko kaikki hyvin, näkijä?» 5

16:5
2. Moos. 19:10
Hän vastasi: »Olkaa rauhassa! Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Puhdistautukaa ja tulkaa kanssani uhriaterialle.» Itse hän toimitti Iisain ja hänen poikiensa puhdistusmenot ja kutsui heidät uhriaterialle.

6

16:6
1. Sam. 17:13
Kun he tulivat ja Samuel näki Eliabin, hän ajatteli: »Hän se on! Nyt on Herran edessä hänen voideltunsa.» 7
16:7
1. Aik. 28:9
Jer. 11:20
Mutta Herra sanoi Samuelille: »Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen.»

8 Iisai kutsui sitten Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi: »Tätäkään Herra ei ole valinnut.» 9 Sitten Iisai toi nähtäväksi Samman, mutta Samuel sanoi: »Tätäkään Herra ei ole valinnut.»

10 Iisai toi seitsemän poikaansa Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi Iisaille: »Herra ei ole valinnut ketään näistä.»

11

16:11
2. Sam. 7:8
Ps. 78:70 - 71
Sitten Samuel kysyi Iisailta: »Tässäkö ovat kaikki poikasi?» Iisai vastasi: »Nuorin on vielä jäljellä, mutta hän on nyt lampaita paimentamassa.» Samuel sanoi Iisaille: »Lähetä hakemaan hänet. Emme voi aloittaa ateriaa ennen kuin hänkin on paikalla.» 12
16:12
1. Sam. 17:42
Iisai lähetti miehiä hakemaan häntä, ja he toivat pojan mukanaan. Hän oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen. Silloin Herra sanoi: »Tämä se on, voitele hänet!» 13
16:13
Ps. 89:20 - 211. Sam. 11:6
Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen. Sitten Samuel palasi Ramaan.

Daavid tulee Saulin hoviin

14

16:14
1. Sam. 18:10 - 19:9
Herran henki siirtyi pois Saulista, ja Herran lähettämä paha henki alkoi ahdistaa häntä. 15 Saulin palvelijat sanoivat hänelle: »Huomaathan, että Jumalan lähettämä paha henki ahdistaa sinua. 16 Antakoon siis kuninkaamme käskyn, niin palvelijasi hakevat miehen, joka osaa soittaa harppua. Jos paha henki taas yllättää sinut, hän soittaa harppuaan ja sinun tulee hyvä olla.» 17 Saul sanoi palvelijoilleen: »Etsikää taitava soittaja ja tuokaa hänet luokseni.» 18 Eräs hänen sotilaansa sanoi silloin: »Minä tunnen betlehemiläisen Iisain pojan, joka osaa soittaa hyvin. Hän on urhea ja hyvä soturi, viisas puheissaan ja komeannäköinen, ja Herra on hänen kanssaan.»

19 Saul lähetti sananviejien mukana Iisaille käskyn: »Toimita luokseni poikasi Daavid, lammaspaimen.» 20 Iisai kuormasi aasin selkään leipiä ja lähetti ne sekä karitsan ja viinileilin poikansa Daavidin mukana Saulille. 21 Niin Daavid tuli Saulin luo ja jäi hänen palvelukseensa. Saul mieltyi häneen suuresti ja teki hänestä aseenkantajansa. 22 Iisaille Saul lähetti viestin: »Poikasi Daavid saa pysyä palveluksessani, sillä pidän hänestä kovin.» 23 Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan.

17

Daavid ja Goljat

171 Filistealaiset kokosivat taas joukkonsa ryhtyäkseen sotaan. He kerääntyivät Juudan Sokoon ja pystyttivät leirinsä Sokon ja Asekan välimaastoon Efes-Dammimiin. 2 Myös israelilaiset kokoontuivat Saulin johdolla yhteen, pystyttivät leirinsä Elanlaaksoon ja järjestäytyivät taisteluun filistealaisia vastaan. 3 Filistealaiset pysyttelivät vuorella, israelilaiset olivat toisella vuorella heitä vastapäätä, ja heidän välissään oli laakso.

4

17:4
4. Moos. 13:33
Filistealaisten leiristä astui esiin kaksintaistelija. Hän oli nimeltään Goljat, kotoisin Gatista, ja hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan mittainen. 5 Päässään hänellä oli pronssikypärä ja yllään pronssinen suomuhaarniska, joka painoi viisituhatta sekeliä. 6 Jalkojensa suojana hänellä oli pronssiset säärykset ja olallaan tappara. 7
17:7
2. Sam. 21:19
1. Aik. 20:5
Hänen keihäänsä varsi oli kuin kangaspuiden tukki, ja sen rautakärki painoi kuusisataa sekeliä. Hänen edellään kulki kilvenkantaja. 8 Goljat seisahtui ja huusi israelilaisten riveihin päin: »Miksi te kaikki ryhtyisitte taisteluun? Tässä teillä on filistealainen! Te olette Saulin miehiä, valitkaa siis joukostanne yksi, joka tulee tänne minua vastaan. 9 Jos hän voittaa minut taistelussa ja tappaa minut, meistä tulee teidän orjianne, mutta jos minä voitan ja tapan hänet, teistä tulee meidän orjiamme ja te joudutte palvelemaan meitä.» 10 Sitten filistealainen sanoi: »Minä olen nyt häpäissyt Israelin joukot. Lähettäkää jo mies tänne, niin että pääsemme taistelemaan!» 11 Kun Saul ja israelilaiset kuulivat filistealaisen sanat, he säikähtivät ja joutuivat pelon valtaan.

12

17:12
1. Sam. 16:1 - 18
Daavid oli Juudan Betlehemissä asuvan efratilaisen miehen poika. Miehen nimi oli Iisai, ja hänellä oli kahdeksan poikaa. Saulin aikana Iisai oli jo hyvin iäkäs. 13
17:13
1. Sam. 16:6 - 8 - 9
Iisain kolme vanhinta poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan. Sotaretkelle lähteneistä pojista vanhin oli nimeltään Eliab, toinen Abinadab ja kolmas Samma. 14
17:14
1. Sam. 16:11
Daavid oli pojista nuorin. Kolme vanhinta olivat lähteneet Saulin mukaan, 15
17:15
Joos. 15:16
1. Sam. 18:27
mutta Daavid palasi aina välillä Saulin luota Betlehemiin paimentamaan isänsä lampaita.

16 Filistealainen astui samalla tavoin esiin joka aamu ja ilta neljänkymmenen päivän ajan.

17 Kerran Iisai sanoi pojalleen Daavidille: »Ota tästä säkillinen paahdettuja jyviä ja kymmenen leipää ja vie ne kiireesti veljillesi leiriin. 18 Vie myös heidän päällikölleen nämä kymmenen juustoa. Ota selville, miten veljesi voivat, ja tuo heiltä jokin merkki käynnistäsi. 19 He ovat Saulin ja koko Israelin sotaväen kanssa Elanlaaksossa taistelemassa filistealaisia vastaan.»

20-21 Varhain seuraavana aamuna Daavid jätti lampaat toisten huostaan ja lähti matkaan, kuten Iisai oli käskenyt. Kun hän saapui leirin keskelle, israelilaiset ja filistealaiset järjestäytyivät taisteluun toisiaan vastaan ja sotilaat riensivät sotahuutoa huutaen taistelurintamaan. 22 Daavid jätti kantamuksensa kuormaston vartijan haltuun, juoksi rivistöjen luo ja meni tervehtimään veljiään. 23 Hänen puhellessaan heidän kanssaan astui filistealaisten riveistä esille gatilainen kaksintaistelija, joka tunnettiin nimellä Goljat Filistealainen. Goljat lausui samat sanat kuin aikaisemminkin, ja Daavid kuuli mitä hän sanoi. 24 Kun israelilaiset näkivät taistelijan, he vetäytyivät kauhuissaan taaksepäin 25 ja sanoivat toisilleen: »Katsokaa, nyt se mies tulee! Taas hän astuu esiin pilkkaamaan israelilaisia. Jos joku pystyy tappamaan tuon miehen, kuningas tekee hänestä upporikkaan, antaa hänelle tyttärensä ja nostaa koko hänen sukunsakin Israelin etuoikeutettujen joukkoon.»

26 Daavid sanoi silloin lähellä seisoville miehille: »Mitä se siis saa, joka tappaa tuon filistealaisen ja pelastaa Israelin häpeästä? Mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen oikein on, kun hän uskaltaa pilkata elävän Jumalan taistelurivejä?» 27 Sotilaat kertoivat hänelle samaan tapaan kuin aikaisemminkin, mitä se mies saisi, joka tappaisi Goljatin. 28 Kun vanhin veli Eliab kuuli, mitä Daavid puhui miehille, hän suuttui ja sanoi: »Mitä sinä tänne tulit? Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla? Minä kyllä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi. Sotaa katselemaan sinä vain olet tullut.» 29 Daavid sanoi: »Mitä minä nyt olen tehnyt? Eikö täällä saa edes puhua?» 30 Sitten hän kääntyi erään toisen miehen puoleen ja teki saman kysymyksen, ja sotilaat vastasivat hänelle samoin kuin aikaisemminkin. 31 Mutta Daavidin puheet pantiin merkille ja ne kerrottiin Saulille, ja Saul lähetti hakemaan hänet luokseen.

32 Daavid sanoi Saulille: »Kuninkaan ei pidä menettää rohkeuttaan! Minä, sinun palvelijasi, menen taistelemaan tuon filistealaisen kanssa.» 33 Saul sanoi Daavidille: »Ei sinusta ole taistelemaan tuon filistealaisen kanssa. Sinähän olet vasta poikanen, ja hän on ollut soturi nuoruudestaan asti.» 34

17:34,35
Tuom. 14:6
Sir. 47:3
Mutta Daavid vastasi: »Minä, sinun palvelijasi, olen paimentanut isäni lampaita. Kun leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumastani, 35 minä lähdin sen perään ja löin sitä ja tempasin lampaan sen kidasta. Kun se hyökkäsi kimppuuni, minä tartuin sitä parrasta ja hakkasin sen hengiltä. 36 Minä olen tappanut sekä leijonan että karhun. Tuon ympärileikkaamattoman filistealaisen käy samoin, koska hän on pilkannut elävän Jumalan taistelurivejä.» 37 Daavid sanoi vielä: »Herra, joka pelasti minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tuon filistealaisen käsistä.» Silloin Saul sanoi Daavidille: »Mene, Herra olkoon sinun kanssasi!»

38 Saul puki Daavidin ylle oman sotapaitansa, pani pronssikypärän hänen päähänsä ja puki hänen päälleen haarniskan. 39 Daavid sitoi vielä miekan vyölleen. Mutta näissä varusteissa hän ei pystynyt kävelemään, sillä hän ei ollut koskaan ennen käyttänyt sellaisia. Daavid sanoi Saulille: »Minä en voi näissä edes kävellä. En ole koskaan käyttänyt tällaisia.» Ja Daavid riisui ne yltään.

40 Daavid otti sauvansa, valitsi joenuomasta viisi sileää kiveä ja pani ne paimenlaukkuunsa, jossa hän piti tavaroitaan. Sitten hän lähti linko kädessä astumaan kohti filistealaista. 41 Tämä lähestyi Daavidia edellään kilvenkantaja. 42

17:42
1. Sam. 16:12
Filistealainen katseli Daavidia ja näki, että hän oli sorea, parraton nuorukainen, mitätön vastustajaksi. 43 Hän huusi Daavidille: »Koirako minä olen, kun tulet minua vastaan keppi kädessä?» Ja filistealainen kirosi Daavidia kaikkien jumaliensa nimeen 44 ja sanoi: »Tule tänne, niin minä syötän sinun lihasi taivaan linnuille ja villipedoille!» 45
17:45
Ps. 20:8
Mutta Daavid vastasi: »Sinä tulet minua vastaan mukanasi miekka, tappara ja keihäs, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimessä. Hän on sen sotajoukon Jumala, jota sinä olet pilkannut. 46 Tänä päivänä Herra jättää sinut minun käsiini. Minä katkaisen kaulasi ja syötän sinut ja koko filistealaisten sotajoukon raadot taivaan linnuille ja villipedoille. Silloin koko maa saa tietää, että Israelilla on Jumala, 47 ja koko tämä joukko tajuaa, että Herra voi auttaa ilman miekkaa ja keihästä. Sota on Herran vallassa, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.»

48 Kun filistealainen lähti tulemaan Daavidia kohti, Daavid ryntäsi juosten häntä vastaan, 49

17:49
Sir. 47:4 - 5
pisti kätensä laukkuun ja otti sieltä kiven. Hän linkosi sen ja osui filistealaista otsaan. Kivi puhkaisi otsan, ja filistealainen kaatui suulleen maahan. 50 Näin Daavid voitti filistealaisen ilman miekkaa pelkällä lingolla ja kivellä, kaatoi hänet maahan ja otti hänet hengiltä. 51
17:51
1. Makk. 4:30
Daavid juoksi filistealaisen luo, tarttui hänen miekkaansa ja veti sen tupesta, iski hänet kuoliaaksi ja hakkasi häneltä miekalla pään poikki.

Nähdessään sankarinsa kuolleen filistealaiset lähtivät pakoon. 52 Silloin Israelin ja Juudan miehet kohottivat riemuhuudon ja lähtivät takaa-ajoon. He seurasivat filistealaisia aina Gatiin ja Ekronin porteille asti, ja ruumiita virui pitkin Saaraimin tietä Gatiin ja Ekroniin saakka. 53 Sitten israelilaiset lopettivat rajun takaa-ajonsa ja palasivat ryöstämään filistealaisten leiriä. 54

17:54
1. Sam. 21:10
Daavid otti Goljatin pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta Goljatin varusteet hän jätti telttaansa.

55 Kun Saul oli nähnyt Daavidin lähtevän filistealaista vastaan, hän kysyi Abnerilta, sotaväen päälliköltä: »Abner, kenen poika tuo nuori mies on?» Abner vastasi: »En totta tosiaan tiedä.» 56 Kuningas sanoi: »Mene sitten kysymään, kenen poika tuo reipas nuorukainen on!» 57 Kun Daavid tuli takaisin surmattuaan filistealaisen, Abner otti hänet mukaansa ja vei Saulin eteen; kädessään Daavidilla oli filistealaisen pää. 58 Saul kysyi häneltä: »Nuori mies, kenen poika sinä olet?» Daavid vastasi: »Olen palvelijasi Iisain poika Betlehemistä.»

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]