1. Samuelin kirja 13

₁Tullessaan kuninkaaksi Saul oli kolmikymmenvuotias, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

₂Saul valitsi israelilaisista kolmetuhatta miestä ja piti heistä kaksituhatta luonaan Mikmasissa ja Betelin vuorilla. Tuhat miestä jäi Jonatanin luo Benjaminin Gebaan, mutta muun väen Saul päästi kotiin.

₃Sitten Jonatan tuhosi Gebassa filistealaisten vartioston, ja filistealaiset saivat kuulla, että heprealaiset olivat nousseet kapinaan. Saul käski puhaltaa hälytystorvea kaikkialla Israelissa, ₄ja koko Israel kuuli tämän viestin: »Saul on tuhonnut filistealaisten vartioston, ja nyt he hautovat kostoa.»

Kutsua noudattaen kansa kokoontui Saulin luo Gilgaliin. ₅Filistealaiset kokosivat joukkonsa ryhtyäkseen sotaan Israelia vastaan. Heillä oli kolmekymmentätuhatta sotavaunua, kuusituhatta ratsumiestä sekä jalkaväkeä yhtä paljon kuin on hiekkaa meren rannalla. He marssivat Israelin alueelle ja leiriytyivät Mikmasiin, Bet-Avenista itään. ₆Kun israelilaiset huomasivat joutuneensa ahtaalle filistealaisten painostaessa, he piiloutuivat luoliin, kallionkoloihin ja vuorille, kuoppiin ja vesisäiliöihin. ₇Jotkut menivät jopa Jordanin yli Gadin heimon alueelle ja Gileadiin.

Saul pysytteli kuitenkin Gilgalissa, ja väki kokoontui peloissaan hänen luokseen. ₈Hän odotti Samuelin määräämän ajan, seitsemän päivää, mutta Samuel ei tullutkaan Gilgaliin, ja kansa alkoi hajaantua Saulin luota. ₉Silloin Saul sanoi: »Tuokaa minulle polttouhri ja yhteysuhrit!» Hän uhrasi polttouhrin, ₁₀mutta juuri kun uhritoimitus oli päättymässä, Samuel tuli. Saul meni Samuelia vastaan tervehtimään häntä, ₁₁mutta Samuel sanoi: »Mitä sinä olet tehnyt?» Saul vastasi: »Näin kansan hajaantuvan luotani, etkä sinäkään tullut määräaikaan mennessä. Filistealaiset olivat jo koolla Mikmasissa, ₁₂ja minä ajattelin: ’Nyt he hyökkäävät tänne Gilgaliin, enkä minä ole voinut pyytää Herralta apua.’ Siksi rohkenin uhrata polttouhrin.» ₁₃Samuel vastasi: »Olet tehnyt tyhmästi! Jos olisit noudattanut Herran, Jumalasi, sinulle antamaa käskyä, hän olisi nyt vahvistanut kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. ₁₄Mutta nyt kuninkuutesi ei enää pysy, vaan Herra etsii mielensä mukaisen miehen ja määrää hänet kansansa hallitsijaksi, koska et noudattanut Herran käskyä.» ₁₅Sen sanottuaan Samuel lähti Gilgalista.

Jäljelle jäänyt väki lähti Saulin mukana Gilgalista sotajoukon luo Benjaminin Gebaan. Siellä Saul tarkasti luonaan pysyneet joukot, ja niitä oli noin kuusisataa miestä.

₁₆Saul, hänen poikansa Jonatan ja heidän mukanaan olevat miehet jäivät Benjaminin Gebaan. Filistealaisten leiri oli Mikmasissa. ₁₇Leiristä lähti kolme joukkoa ryöstöretkille. Yksi niistä meni Ofraan päin Sualin alueelle, ₁₈toinen Bet-Horoniin päin ja kolmas kohti autiomaata, seudulle, joka on Seboimin laakson yläpuolella.

₁₉Koko Israelissa ei siihen aikaan ollut ainoatakaan seppää, koska filistealaiset pelkäsivät israelilaisten tekevän itselleen miekkoja ja keihäitä. ₂₀Israelilaisten oli pakko mennä filistealaisten luo saadakseen aurojensa terät, kuokkansa, kirveensä ja sirppinsä teroitetuiksi; ₂₁aurojen ja kuokkien teroitus maksoi kaksi kolmannessekeliä, kirveiden teroitus ja piikin kiinnittäminen sauvaan yhden kolmannessekelin. ₂₂Niinpä ei sodan syttyessä koko Saulin ja Jonatanin väestä kellään muulla ollut miekkaa eikä keihästä kuin Saulilla itsellään ja Jonatanilla.

₂₃Filistealaisten etuvartio asettui Mikmasin solaan.