46 LUKU.
Kiitosvirsi esi-isistä; jatkoa: Joosua, Kaaleb, tuomarit, Samuel.
1Joosua, Nuunin poika,
oli voimallinen sodissa
ja Mooseksen seuraaja profeetanvirassa,
hän, joka oli nimensä mukaan
suuri Herran valittujen vapauttamisessa.
Hän tahtoi kostaa
sotaan nousseille vihollisille
saattaaksensa Israelin sen perintöosaan.
2Kuinka kunniakas hän olikaan
nostaessaan kätensä
ja ojentaessaan miekkansa
kaupunkeja vastaan!
3Kuka ennen häntä eläneistä
oli niin luja kuin hän?
Sillä hän kävi Herran sotia.
4Eikö hänen kätensä voimasta
aurinko peräytynyt
ja yhdestä päivästä tullut kaksi?
5Hän huusi avuksensa
korkeinta Hallitsijaa,
kun viholliset ahdistivat häntä
joka taholta,
ja suuri Herra kuuli häntä
ja antoi tulla ylen raskaita raekiviä.
6Hän syöksi ne vihollisväen päälle
ja hävitti rinteessä vastustajat,
että pakanat saisivat tuntea
hänen asevarustuksensa,
tuntea, että hän soti sotansa
Herran edessä;
sillä Kaikkivaltiasta hän seurasi.
7Jo Mooseksen päivinä
hän oli näyttänyt olevansa hurskas,
hän ja Kaaleb, Jefunnen poika,
kun he vastustivat vihollista,
estivät kansaa tekemästä syntiä
ja tyynnyttivät pahuuden nurinan.
8Niin pelastuivat
ainoastaan nämä kaksi
kuudestasadasta tuhannesta jalkaväkeä
ja pääsivät perintömaahan,
maahan, joka vuoti maitoa ja mettä.
9Ja Herra antoi Kaalebille voimat,
ja ne kestivät hänellä vanhuuteen asti,
niin että hän valtasi
maan vuoriylängöt;
ja hänen jälkeläisensä saivat perintöosan.
10Kaikkien israelilaisten
tuli tästä nähdä,
että on hyvä vaeltaa Herran jäljessä.
11Myöskin tuomarien,
jokaisen, nimi nimeltä,
kaikkien jotka sydämessään
eivät langenneet haureuteen
eivätkä kääntyneet pois Herrasta,
heidänkin muistonsa olkoon siunattu.
12Heidän luunsa versokoot
heidän leposijoistansa,
ja heidän nimensä uudistukoon
heidän pojissansa,
jotka olkoot kunnioitetut.
13Herrallensa rakas oli Samuel,
Herran profeetta,
joka pystytti kuninkuuden
ja voiteli hallitsijat kansallensa.
14Herran lain mukaan
hän tuomitsi kansankokouksissa,
ja Herra piti huolta Jaakobista.
15Uskollisuudellaan hän osoitti
olevansa vakaa profeetta,
ja puheistansa hänet tunnettiin
luotettavaksi näyissä.
16Hän huusi avuksensa Herraa,
Kaikkivaltiasta,
kun viholliset ahdistivat häntä
joka taholta,
ja uhrasi imevän karitsan.
17Niin Herra antoi
ukkosen jyristä taivaasta
ja äänensä kuulua väkevänä jylinänä
18ja hävitti tyyrolaisten johtajat
ja kaikki filistealaisten päämiehet.
19Ja ennen laskeutumistansa
ikuiseen uneen
hän todisti
Herran ja hänen voideltunsa edessä:
"En rahaa, en edes kenkäparia,
minä ole keneltäkään ihmiseltä ottanut".
Eikä yksikään häntä syyttänyt.
20Vielä sen jälkeen,
kuin oli lepoon käynyt, hän ennusti
ja näytti kuninkaalle hänen loppunsa:
hän korotti maasta äänensä
ennustukseen,
poistaaksensa kansan laittomuuden.