39 LUKU.
Viisaan toiminta ja maine. Jumalan tarkoituksenmukaiset teot ja niiden ylistys.
138:34. Toisin on laita sen,
jonka mielessä on Korkeimman laki
ja joka sitä ajattelee.
1 Hän tutkistelee
kaikkien vanhojen viisautta,
ja hänen työnänsä on
syventyminen ennustuksiin.
2Hän ottaa vaarin
kuuluisain miesten puheista
ja perehtyy sananlaskujen
syvällisiin lauselmiin.
3Vertauksien salattuja ajatuksia
hän tutkistelee
ja mietiskelee sananlaskujen ongelmia.
4Hän toimittaa palvelusta
korkea-arvoisten joukossa,
ja päämiesten edessä hänet nähdään.
Hän retkeilee vieraitten kansojen maissa,
sillä hän koettelee hyvän ja pahan
ihmisten seassa.
5Sydämestänsä hän varhain antautuu
Herran, Luojansa, etsimiseen,
ja Korkeimman edessä
hän on anomuksinensa.
Hän avaa suunsa rukoukseen
ja anoo syntejänsä anteeksi.
6Jos Herra, hän, joka on suuri,
niin tahtoo,
tulee hän täyteen ymmärryksen henkeä.
Hän vuodattaa virtana viisauden sanoja,
ja rukoillessaan hän ylistää Herraa.
7Neuvonsa ja ymmärryksensä
hän ohjaa suoraan,
ja Herran salaisuuksia hän ajattelee.
8Hän tuo julki
kasvattavan opetuksensa,
ja Herran liiton laki
on hänen kerskauksensa.
9Monet ylistävät
hänen ymmärrystänsä;
ei hän joudu ikinä unhotukseen.
Hänen muistonsa ei häviä,
ja hänen nimensä elää polvesta polveen.
10Hänen viisaudestaan
kansat kertovat,
ja seurakunta julistaa hänen kiitostansa.
11Jos hän saa täällä viipyä,
jättää hän nimen,
suuremman kuin on tuhansilla;
ja jos hän käy lepoonsa,
hän saa sen vielä suuremmaksi.
12Vielä minä tahdon puhua,
mitä olen ajatellut:
minä olen täynnä, olen kuin täysikuu.
13Kuulkaa minua, pyhät lapset,
niin te versotte
niinkuin ruusupuu,
joka kasvaa vesiojan partaalla;
14ja suitsukkeen lailla
te levitätte suloista tuoksua
ja kukoistatte kuin lilja,
levitätte tuoksua ja veisaatte kiitosvirsiä.
Kiittäkää Herraa
kaikista hänen teoistansa.
15Ylistäkää hänen nimeänsä,
ja julistakaa hänen kiitostansa
huulienne virsillä ja kielisoittimilla.
Ja julistaessanne sanokaa näin:
16Kaikki Herran työt
ovat ylen ihanat,
ja kaikki, mitä hän on säätänyt,
tapahtuu aikanansa.
17Älköön sanottako: "Mikä tämä?" —
"Mitä varten tämä?",
sillä aikanansa kaikkea etsitään.
Hänen sanansa voimasta asettui vesi
ikäänkuin roukkioksi,
ja hänen suunsa käskystä
syntyivät vetten kokoontumispaikat.
18Kun hän säätää, tapahtuu kaikki,
mikä hänelle hyväksi näkyy,
eikä kukaan voi estää
hänen pelastustekojansa.
19Kaiken lihan teot
ovat hänelle julkinähtävät,
eikä mitään voida hänen silmiltään salata.
20Hänen katseensa ulottuu
iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen,
eikä mikään ole hänelle ihmeellistä.
21Älköön sanottako: "Mikä tämä?" —
"Mitä varten tämä?",
sillä kaikki on luotu
omaan tarkoitukseensa.
22Hänen siunauksensa peittää maan
niinkuin virta
ja kastelee sen runsaasti kuin tulva.
23Mutta pakanat saavat
perinnökseen hänen vihansa,
niinkuin kävi silloin,
kun hän muutti vedet suola-aroksi.
24Hänen tiensä ovat pyhille suorat,
mutta laittomille täynnä kompastuksia.
25Hyvä on alusta asti luotu
hyviä varten,
samoin syntisiä varten paha.
26Tärkeimmät,
mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat:
vesi, tuli, rauta ja suola,
nisujauhot, hunaja ja maito,
rypäleen veri ja öljy ja vaatetus.
27Nämä kaikki koituvat
hurskaille hyväksi,
mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi.
28On tuulia,
jotka ovat luodut kostamaan
ja jotka vimmassaan vitsaavat rajusti
ja tuhon päivänä vuodattavat voimansa
ja tyynnyttävät hänen vihansa,
hänen, joka on ne luonut.
29Tuli ja rakeet ja nälkä ja rutto:
nämä kaikki ovat luodut kostamaan.
30Petojen hampaat
ja skorpionit ja käärmeet
ja koston miekka
jumalattomien surmaksi,
31ne iloitsevat
saadessaan hänen käskynsä
ja ovat valmiina maan päällä,
milloin tarvitaan,
eivätkä ne, kun niiden aika on,
hänen sanaansa sivuuta.
32Sentähden on minulla alusta asti
ollut varma vakaumus,
ja minä olen tämän tutkinut
ja pannut kirjaan:
33Herran teot ovat kaikki hyvät,
ja kaiken tarpeellisen hän antaa ajallansa.
34Älköön sanottako:
"Tämä on huonompi kuin tuo";
sillä kaikki osoittautuu aikanaan
hyvin kelvolliseksi.
35Ja nyt veisatkaa kiitosvirsi
koko sydämellä ja suulla
ja ylistäkää Herran nimeä.
