9 LUKU. 9

₂"Herra, minun isäni Simeonin Jumala,

hänen, jonka käteen sinä annoit miekan,

että hän kostaisi muukalaisille,

jotka riisuivat neitsyen sylin

tehdäkseen hänelle väkivaltaa

ja paljastivat hänen lanteensa

häväistykselle

ja häpeällisesti saastuttivat

hänen kohtunsa!

Sinähän olit sanonut: 'Ei näin saa tehdä'.

Mutta he tekivät kuitenkin.

₃Sentähden sinä annoit

heidän päämiehensä surman omiksi

ja vuoteen, joka häpesi

heidän petollista irstailuaan,

sinä annoit tahraantua vereen;

sinä löit palvelijat

yhdessä valtiaiden kanssa,

löit valtiaat valtaistuimiltaan.

₄Ja sinä annoit heidän vaimonsa

ryöstösaaliiksi

ja heidän tyttärensä vankeuteen;

kaiken saaliin jaettavaksi poikiesi kesken,

joita sinä rakastat.

Sillä he kiivailivat suuresti

sinun puolestasi

ja kauhistuivat oman verensä saastutusta

ja huusivat sinua avuksensa.

Jumala, minun Jumalani,

kuule minua, leskivaimoa!

₅Sillä sinä olet tehnyt,

mitä ennen niitä oli,

ne ja niiden jälkeiset asiat;

nykyiset ja tulevaiset

sinä olet aivoitellut.

Ja minkä sinä aivoittelit, se tapahtui,

₆ja mitkä sinä olit päättänyt,

ne astuivat esiin ja sanoivat:

'Katso, tässä me olemme'.

Sillä kaikki sinun tiesi ovat valmiit,

ja sinun tuomiosi on sinulle

edeltä tunnettu.

₇Sillä, katso, assurilaiset

ovat kokoontuneet lukuisin sotajoukoin;

he kerskaavat hevosista ja ratsumiehistä,

ylpeilevät jalkaväen voimasta,

he panevat toivonsa kilpiin ja keihäisiin,

jousiin ja linkoihin,

eivätkä tiedä, että sinä olet Herra,

joka hävität sodat.

₈'Herra' on sinun nimesi.

Lyö maahan voimallasi heidän väkensä

ja murskaa vihallasi

heidän väkevyytensä.

Sillä he ovat päättäneet häväistä

sinun pyhäkkösi

ja saastuttaa sen majan,

jossa sinun kunniasi nimi asuu,

ja lyödä miekalla poikki

sinun alttarisi sarven.

₉Katso heidän röyhkeyttänsä,

lähetä vihasi heidän päätänsä kohti,

anna minun, leskivaimon, käteen

voima siihen, mitä olen aivoitellut.

₁₀Lyö minun huulteni vilpin kautta

palvelija yhdessä herransa kanssa

ja herra yhdessä palvelijainsa kanssa;

murskaa heidän ylpeytensä naisen kädellä.

₁₁Sillä sinun voimasi

ei riipu paljoudesta

eikä sinun valtasi väkevistä miehistä,

vaan sinä olet nöyrien Jumala

ja alhaisten auttaja,

heikkojen holhooja,

hyljättyjen suojelija

ja epätoivoisten pelastaja.

₁₂Niin, sinä, minun isäni Jumala

ja Israelin perintöosan Jumala,

taivaan ja maan valtias, vetten luoja

ja kaiken luomakunnan kuningas,

kuule minun rukoukseni

₁₃ja anna minun sanani ja viekkauteni

tulla haavoiksi ja mustelmiksi niille,

joilla on pahoja aikeita sinun liittoasi,

sinun pyhää huonettasi

ja Siionin kukkulaa

ja sinun lastesi asuinsijaa vastaan.

₁₄Ja anna kaiken kansasi

ja jokaisen sukukunnan

tuntea ja tietää,

että sinä olet Jumala,

jonka on kaikki valta ja voima,

ja ettei ole toista,

joka suojelee Israelin heimoa,

paitsi sinä."