4 LUKU.
Juutalaiset miehittävät vuoristoon vievän tien, paastoavat ja rukoilevat Jumalalta apua.
1Kun israelilaiset, jotka asuivat Juudeassa, saivat kuulla, mitä kaikkea Holofernes, assurilaisten kuninkaan Nebukadnessarin ylin sotapäällikkö, oli tehnyt muille kansoille ja kuinka hän oli ryöstänyt kaikki heidän pyhäkkönsä ja hävittänyt ne, 2niin he peljästyivät häntä hirmuisesti ja joutuivat suureen hätään Jerusalemin ja Herran, heidän Jumalansa, temppelin tähden. 3Sillä he olivat juuri palanneet takaisin pakkosiirtolaisuudesta, ja vasta äsken oli koko Juudean kansa kokoontunut, ja pyhät astiat ja alttari ja Jumalan huone oli puhdistettu saastutuksesta.
4Niin he lähettivät sanan koko Samarian alueelle, Koonaan, Beethooroniin, Beelmainiin, Jerikoon, Koobaan, Haasoriin ja Saalemin laaksoon 5ja miehittivät edeltäkäsin kaikki korkeiden vuorten huiput, varustivat muureilla siellä olevat kylät ja keräsivät niihin ruokatarpeita sodan varalta; sillä heidän pelloiltaan oli sato juuri korjattu. 6Mutta Joojakim, joka siihen aikaan oli ylimmäisenä pappina Jerusalemissa, kirjoitti Beetyluan asukkaille ja samoin Beetomestaimin, joka on vastapäätä Esdrelonia, Dootaimin läheisyydessä olevan tasangon laidassa, 7ja käski miehittämään vuoriston tiet, koska niiden kautta voitiin päästä Juudeaan, ja koska oli helppo estää pääsy sinne, kun sola oli niin ahdas, että siinä oli tilaa enintään kahdelle miehelle. 8Ja israelilaiset tekivät, niinkuin ylimmäinen pappi Joojakim ja kaiken Israelin kansan vanhinten neuvosto käskivät.
9Silloin jokainen Israelin mies huusi Jumalan puoleen suurella hartaudella, ja he nöyryyttivät sielunsa suurella hartaudella, 10he ja heidän vaimonsa ja lapsensa ja juhtansa; vieläpä jokainen muukalainenkin, joka asui heidän keskuudessansa, ja jokainen heidän palkkalaisensa ja rahalla ostamansa orja pani säkkipuvun lanteillensa. 11Ja jokainen Israelin mies ja nainen sekä lapset, kaikki jotka Jerusalemissa asuivat, lankesivat kasvoillensa maahan temppelin eteen, sirottivat tuhkaa päänsä päälle ja levittivät säkkipukunsa Herran kasvojen edessä. 12Alttarinkin he verhosivat säkkikankaalla ja huusivat avuksi Israelin Jumalaa yksimielisesti ja hartaasti, ettei hän antaisi heidän lastensa joutua ryöstetyksi eikä heidän vaimojensa vihollisen saaliiksi eikä kaupunkien, heidän perintöosansa, hävitettäviksi eikä temppelin saastutettavaksi ja häväistäväksi, pilkkanauruksi pakanoille. 13Ja Herra kuuli heidän äänensä ja katsoi heidän ahdistustansa. Ja kansa paastosi useita päiviä koko Juudeassa ja Jerusalemissa Herran, Kaikkivaltiaan, pyhäkön edessä. 14Ja ylimmäinen pappi Joojakim ja kaikki, jotka seisoivat Herran edessä, papit ja Herran palvelijat, uhrasivat, säkkipuku kiedottuna lanteittensa ympärille, jokapäiväisen polttouhrin ja kansan lupausuhreja ja vapaaehtoisia lahjoja. 15Ja heidän päähineittensä päällä oli tuhkaa; ja he huusivat avuksi Herraa kaikesta voimastansa, että hän armollisesti katsoisi koko Israelin huoneen puoleen.
