15 LUKU. 15

₁Kun ne, jotka olivat teltoissa, kuulivat tämän, kauhistuivat he sitä, mikä oli tapahtunut, ₂ja heidät valtasi pelko ja vavistus. Ei ainoakaan mies pysynyt enää toisensa rinnalla, vaan he hyökkäsivät koko joukko pakoon kaikille tasangon ja vuoriston teille. ₃Samoin nekin, jotka olivat leiriytyneet vuoristoon, Beetyluan ympärille, kääntyivät pakoon.

Mutta silloin hyökkäsivät kaikki israelilaisten sotakuntoiset miehet heidän kimppuunsa. ₄Ja Osias lähetti lähettiläitä Beetomastaimiin, Beebaihin, Koobaihin, Koolaan ja kaikkialle Israelin alueelle ilmoittamaan, mitä oli tapahtunut, ja kehoittamaan kaikkia hyökkäämään vihollisten kimppuun, heidän tuhoksensa. ₅Kun israelilaiset sen kuulivat, hyökkäsivät he kaikki yhtenä miehenä vihollisten kimppuun surmaten ja ajaen heitä takaa Koobaan saakka. Samoin saapui miehiä myöskin Jerusalemista ja kaikkialta vuoristosta, sillä heille oli ilmoitettu, mitä heidän vihollistensa leirissä oli tapahtunut. Ja Gileadin sekä Galilean asukkaat ahdistivat vihollisia sivuilta päin tuottaen heille suurta mieshukkaa siihen asti, kunnes nämä olivat kulkeneet Damaskon ja sen alueen ohi.

₆Mutta ne Beetyluan asukkaat, jotka olivat jääneet kotiin, hyökkäsivät Assurin leiriin ja ryöstivät sen ja tulivat ylen rikkaiksi. ₇Ja ne israelilaiset, jotka palasivat taistelusta, valtasivat tähteet. Samoin anastivat vuoristossa ja tasangolla olevien kylien ja talojen asukkaat paljon saalista, sillä sitä oli ylen runsaasti.

₈Niin ylimmäinen pappi Joojakim ja israelilaisten vanhintenneuvoston jäsenet, jotka asuivat Jerusalemissa, tulivat katsomaan niitä hyviä tekoja, jotka Herra oli tehnyt Israelille; he tahtoivat myös nähdä Juuditin ja puhutella häntä ystävällisesti. ₉Kun he sitten olivat tulleet sisälle hänen tykönsä, ylistivät he kaikki häntä yhdestä suusta ja sanoivat hänelle: "Sinä Jerusalemin ylpeys, sinä Israelin suuri kunnia, sinä meidän kansamme suuri kerskaus, ₁₀sinä olet tehnyt kaiken tämän kädelläsi, sinä olet tehnyt hyviä tekoja Israelille; mielistyköön Jumala niihin! Ole ylistetty Herran, Kaikkivaltiaan, edessä iankaikkisiin aikoihin!" Ja kaikki kansa sanoi: "Niin tapahtukoon!"

₁₁Mutta koko kansa ryösti leiriä kolmekymmentä päivää, ja Juuditille annettiin Holoferneen teltta ja kaikki hänen hopeakalunsa ja vuoteensa ja maljansa ja koko muu kalustonsa. Ja hän otti ne ja sälytti ne muulinsa selkään, ja hän valjastutti vaununsa ja kasasi ne niihin.

₁₂Ja kaikki Israelin naiset riensivät näkemään häntä, ja he ylistivät häntä ja esittivät keskenään hänen kunniaksensa karkelon. Niin Juudit otti käsiinsä oksia ja antoi myös niille naisille, jotka olivat hänen kanssansa. ₁₃Sitten he seppelöivät itsensä öljypuun lehvillä, hän ja ne naiset, jotka olivat hänen kanssansa. Ja Juudit kulki kaiken kansan edellä johtaen kaikkia naisia karkelossa. Ja kaikki Israelin miehet seurasivat asestettuina, seppeleet päässä ja kiitoslauluja laulaen. ₁₄Ja Juudit alotti kiitoslaulun koko Israelin keskellä, ja kaikki kansa yhtyi tähän ylistysvirteen.