28 LUKU.
Efraimin tuho. Profeetta ja hänen pilkkaajansa. Herran tuomio. Vertaus Herran viisaasta kurituksesta.
1Voi Efraimin juopuneitten ylvästä kruunua
ja sen kunnian loisteen kuihtuvata kukkaa,
joka on kukkulan laella,
viinistä päihtyneitten lihavan laakson keskellä!
2Katso, Herralta tulee hän,
joka on väkevä ja voimallinen,
niinkuin raesade, rajumyrsky.
Niinkuin rankkasade, väkeväin tulvavetten kuohu,
hän voimalla maahan kaataa.
3Jalkoihin tallataan
Efraimin juopuneitten ylväs kruunu.
4Ja sen kunnian loisteen kuihtuvan kukan,
joka on kukkulan laella,
lihavan laakson keskellä,
käy niinkuin varhaisviikunan ennen kesää:
kuka vain sen näkee,
tuskin se on hänen kourassaan,
niin hän sen jo nielaisee.
5Sinä päivänä Herra Sebaot
on oleva loistava kruunu
ja kunnian seppele kansansa jäännökselle
6ja oikeuden henki sille,
joka oikeutta istuu,
ja väkevyys niille,
jotka torjuvat hyökkäyksen takaisin porttia kohden.
7Ja nämäkin horjuvat viinistä
ja hoipertelevat väkijuomasta.
Väkijuomasta horjuu pappi ja profeetta;
he ovat sekaisin viinistä,
hoipertelevat väkijuomasta.
He horjuvat näyissä, huojuvat tuomioissa.
8Sillä täynnä oksennusta ja saastaa
ovat kaikki pöydät — ei puhdasta paikkaa!
9"Keitähän tuokin luulee taitoon neuvovansa,
keitä saarnalla opettavansa?
Olemmeko me vasta maidolta vieroitettuja,
äidin rinnoilta otettuja?
10Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle,
läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle,
milloin siellä, milloin täällä!" —
11Niin, sopertavin huulin ja vieraalla kielellä
hän on puhuva tälle kansalle,
12hän, joka on sanonut heille:
"Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä,
tässä on levähdyspaikka".
Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.
13Niinpä on Herran sana oleva heille:
"Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle,
läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle,
milloin siellä, milloin täällä",
niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen
ja ruhjoutuvat,
että heidät kiedotaan ja vangitaan.
14Sentähden kuulkaa Herran sana, te pilkkaajat:
te jotka hallitsette tätä kansaa Jerusalemissa.
15Koska te sanotte:
"Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa
ja tuonelan kanssa sopimuksen;
tulkoon vitsaus kuin tulva,
ei se meitä saavuta,
sillä me olemme tehneet valheen turvaksemme
ja piiloutuneet petokseen" —
16sentähden, näin sanoo Herra, Herra:
Katso, minä lasken Siioniin peruskiven,
koetellun kiven, kalliin kulmakiven,
lujasti perustetun;
joka uskoo, se ei pakene.
17Ja minä panen oikeuden mittanuoraksi
ja vanhurskauden vaa'aksi,
ja rakeet hävittävät valheturvan,
ja vedet huuhtovat pois piilopaikan.
18Teidän liittonne kuoleman kanssa
pyyhkäistään pois,
ja teidän sopimuksenne tuonelan kanssa ei kestä;
kun vitsaus tulee niinkuin tulva,
niin se teidät maahan tallaa.
19Niin usein kuin se tulee,
tempaa se teidät valtaansa,
sillä aamu aamulta se tulee, tulee päivällä ja yöllä:
totisesti, kauhuksi on tämän saarnan opetus.
20Sillä vuode on oleva liian lyhyt ojentautua
ja peitto liian kaita kääriytyä.
21Sillä Herra nousee niinkuin Perasimin vuorella,
hän kiivastuu niinkuin Gibeonin laaksossa
tehdäkseen työnsä, oudon työnsä,
ja toimittaakseen tekonsa, kumman tekonsa.
22Älkää siis pilkatko,
etteivät teidän siteenne vielä kiristyisi;
sillä Herralta Sebaotilta minä olen kuullut
hävitys- ja tuomiopäätöksen,
joka on kohtaava kaikkea maata.
23Kuunnelkaa ja kuulkaa minun ääntäni,
tarkatkaa ja kuulkaa minun sanojani.
24Ainako kyntäjä vain kyntää,
kun olisi kylväminen,
ainako vakoaa ja äestää maatansa?
25Eikö niin: kun hän on tasoittanut sen pinnan,
hän kylvää mustaa kuminaa,
sirottelee höystekuminaa,
panee nisunjyvät riviin,
ohran omaan paikkaansa
ja kolmitahkoista vehnää vierelle?
26Hänen Jumalansa
on neuvonut hänelle oikean tavan ja opettaa häntä.
27Sillä ei mustaa kuminaa puida puimaäkeellä
eikä puimajyrän tela pyöri höystekuminan yli,
vaan musta kumina lyödään irti sauvalla
ja höystekumina vitsalla.
28Puidaankos leipävilja murskaksi?
Ei sitä kukaan iankaiken pui
eikä aina aja sen päällitse
puimajyrällään ja hevosillaan;
ei sitä murskaksi puida.
29Tämäkin on tullut Herralta Sebaotilta;
hänen neuvonsa on ihmeellinen
ja ymmärryksensä ylen suuri.