1Mooses oli rakas niin Jumalalle kuin ihmisille –
olkoon hänen muistonsa siunattu!
2Herra korotti hänet pyhiensä vertaiseksi
ja teki hänestä suurmiehen, jota viholliset pelkäsivät.
3Herra teki ihmeen toisensa jälkeen,
niin kuin Mooses oli ilmoittanut,
ja nosti hänet kunniaan kuninkaiden edessä.
Hän käski Mooseksen mennä oman kansansa pariin
ja näytti hänelle häivähdyksen kirkkaudestaan.
4Hänen uskollisuutensa ja nöyryytensä tähden
Herra pyhitti hänet, valitsi hänet kaikkien joukosta.
5Herra salli hänen kuulla äänensä,
johdatti hänet tummaan pilveen
ja antoi kasvotusten hänelle käskynsä,
elämän ja ymmärryksen lain,
jotta hän opettaisi sen säännökset Jaakobille,
sen ohjeet ja määräykset Israelille.
Aaron
6Herra korotti pyhäksi Aaronin, joka oli Leevin heimoa,
Mooseksen veli ja hänen vertaisensa.
7Säädöksellään hän asetti Aaronin ikuiseen virkaan,
antoi hänelle koko kansan pappeuden.
Herra puki hänet upeisiin vaatteisiin,
vyötti hänen ylleen loisteliaan puvun.
8Herra kietoi hänet yltäkylläiseen loistoon
ja kaunisti hänet viran ja vallan tunnuksilla,
puki hänelle housut, viitan ja efodi-kasukan
9ja kiinnitti yltympäri kultaisia granaattiomenoita,
joka puolelle monia tiukuja,
jotta ne helkähtelisivät hänen astellessaan,
jotta hän tulisi kuulluksi kaikkeinpyhimmässä
ja Herra muistaisi omaa kansaansa.
10Hän sai taidokkaasti kudotun pyhän puvun,
jossa oli kultaa ja sinipunaista ja purppuraista villaa,
hän sai oikeutta jakavan rintakilven, urimin ja tummimin.
11Rintakilpeen oli kankuri kutonut karmiininpunaista villaa,
ja sen päällä oli korukiviä, joissa oli sinettikaiverrukset.
Kultakehyksisiin kiviin oli koruseppä kaivertanut kirjoituksen;
kiviä oli yhtä monta kuin Israelin heimoja,
ja kukin kaiverrus muistutti yhdestä heimosta.
12Turbaaninsa päälle hän sai kultaruusukkeen,
otsakorun, jossa oli pyhä sinettikaiverrus;
se oli voiman ja kunnian ylväs merkki,
silmien ilo taidokkuudessaan ja kauneudessaan.
13Ennen häntä ei sellaista kauneutta ollut,
eikä vieras ole koskaan sitä pukua kantanut,
vain hänen poikansa ja jälkeläisensä polvesta polveen.
14Aaronin ruokauhri poltetaan kokonaisuudessaan,
ja tämä tapahtuu päivittäin kaksi kertaa.
15Mooses vihki hänet virkaan
ja voiteli hänet pyhällä öljyllä,
ja tästä tuli hänelle ja hänen jälkeläisilleen
ikuinen liitto, joka pysyy yhtä kauan kuin taivas.
Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.
16Herra valitsi kaikkien joukosta juuri hänet
uhraamaan pyhiä polttouhreja,
suitsuttamaan suloisesti tuoksuvaa savua
muistutukseksi Herralle
ja kansan syntien sovitukseksi.
17Käskyillään Herra antoi hänelle
vallan tulkita säädöksiä ja määräyksiä
ja opettaa säädökset Jaakobille,
saattaa Israelin tietoon Herran laki.
18Hän sai autiomaassa vastaansa toisen heimon miehiä,
jotka olivat hänelle kateellisia:
Datanin ja Abiramin miehet
ja Korahin joukon, joita kaikkia ajoi katkera viha.
19Herra näki sen ja suuttui.
Hehkuvassa vihassaan hän tuhosi heidät,
teki kansan nähden tunnusteon
ja poltti heidät tulensa liekeissä.
20Herra jakoi yhä enemmän Aaronille kunniaansa,
antoi hänelle oman perintöosan:
hän sai ensimmäisen sadon parhaat hedelmät,
ja ennen muuta hän sai kyllälti leipää,
21sillä pappien ravintona ovat Herralle tuotavat uhrit,
Herra antoi ne hänelle ja hänen suvulleen.
22Kansansa maasta hän ei saanut perintöosaa,
toisten lailla ei hänellä ole omaa osaansa maasta.
»Minä olen sinun perintöosasi», sanoo Herra.
Pinehas
23Pinehas, Eleasarin poika,
nousi kolmantena kunniaan.
Hän kiivaili Herran puolesta
ja seisoi lujana, kun kansa kääntyi väärille teille.
Jalon intonsa ajamana
hän sovitti israelilaisten synnin.
24Sen tähden Jumala otti hänetkin rauhanliittoonsa
ja antoi temppelin ja kansan hänen vastuulleen.
Hänellä ja hänen jälkeläisillään
oli oleva ylipapin arvo ikuisesti.
25Kun Jumala otti liittoonsa Daavidin,
Iisain pojan Juudan heimosta,
tuo asema oli periytyvä aina kuninkaan yhdelle pojalle,
mutta Aaronin perintö siirtyi hänen kaikille jälkeläisilleen.
26Antakoon Herra teille ymmärtävän sydämen,
jotta osaisitte jakaa oikeutta hänen kansalleen.
Silloin ei ole loppua sen menestyksellä,
ei sen kunnialla polvesta polveen.