₁Oi kuolema, kuinka katkeralla mielellä

sinua muistaakaan ihminen,

joka elää rauhassa

omaisuuksiensa keskellä,

mies, joka on huolista vapaa

ja jolle kaikki menestyy

ja joka vielä kykenee nauttimaan ruuista!

₂Oi kuolema, ihana on

sinun välttämättömyytesi ihmiselle,

joka on tarvitsevainen ja voimaton,

ja ylen vanha

ja kaikkinaisten huolten alainen,

luottamuksensa ja kärsivällisyytensä menettänyt!

₃Kuoleman välttämättömyyttä

älä pelkää,

muista edelläsi eläneitä ja jälkeesi tulevia.

₄Tämän välttämättömyyden

Herra on asettanut kaikelle lihalle,

ja minkätähden sinä torjuisit pois,

mitä Korkein on hyväksi nähnyt?

Olipa kymmenen vuotta

tai sata tai tuhat —

ei tuonelassa kysytä elämän pituutta.

₅Syntisten lapset

ovat iljettäviä lapsia,

ja ne oleskelevat

jumalattomien asunnoissa.

₆Syntisten lapsilta häviää perintö,

ja heidän jälkeläisiänsä

seuraa aina ylenkatse.

₇Lapset syyttävät

jumalatonta isäänsä,

sillä hänen tähtensä

he ovat ylenkatsottuja.

₈Voi teitä, jumalattomat miehet,

jotka olette hyljänneet

Jumalan, Korkeimman, lain!

₉Lisääntyessänne

te lisäännytte turmioksi,

syntyessänne synnytte kiroukseksi,

ja kuollessanne on kirous oleva

teidän osanne.

₁₀Kaikki, mikä maasta on,

palajaa maahan jälleen,

samoin jumalattomat

kirouksesta turmioon.

₁₁Ihmiset huolehtivat

toistensa kuolleista ruumiista,

mutta syntisten nimi, joka ei ole hyvä,

häviää pois.

₁₂Pidä huoli nimestäsi,

sillä se pysyy sinulla kauemmin

kuin tuhannet suuret kulta-aarteet.

₁₃Paraskin elinaika

lasketaan päivissä,

mutta hyvä nimi pysyy iäti.

₁₄Säilyttäkää, lapset,

rauhallisesti minun opetukseni.

Mutta salassa pidetty viisaus

ja kätkössä oleva aarre —

mitä hyötyä niistä on kumpaisestakaan?

₁₅Parempi on ihminen,

joka pitää salassa tyhmyytensä,

kuin ihminen,

joka pitää salassa viisautensa.

₁₆Sentähden hävetkää sitä,

minkä minä hävettäväksi sanon;

sillä ei ole hyvä pitää hävettävänä

mitä tahansa,

eikä mikä tahansa

ole kaikille tosiasiassa arvokasta.

₁₇Hävetkää isän ja äidin edessä

haureutta,

päämiehen ja hallitusmiehen edessä

valhetta,

₁₈tuomarin ja vallanpitäjän edessä

rikosta,

seurakuntakokouksen ja kansan edessä

laittomuutta,

osaveljen ja ystävän edessä

vääryyttä,

₁₉naapuriesi edessä

varkautta

ja Jumalan totuuden ja liiton rikkomista

ja kyynärpäähän nojautumista aterialla

ja moitittavaa menettelyä

maksamisissa ja saamisissa,

₂₀vastaamatta jättämistä

tervehtijöille,

irstaan naisen katselemista,

₂₁kasvojen kääntämistä

pois sukulaisesta,

osuuden ja saamisen pidättämistä toiselta

ja toisen miehen vaimon katselemista,

₂₂oman palvelustytön lähentelemistä

— älä seisoskele hänen vuoteensa vieressä —

ystävien edessä solvaavia sanoja

— lahjan annettuasi älä solvaa —

₂₃42:1 kuulopuheen levittämistä,

salattavien asiain ilmaisemista.

Näin sinä häpeät oikealla tavalla

ja saat kaikkien ihmisten suosion.

₁Oi kuolema! Kuinka katkeraa onkaan sinua muistaa

silloin kun ihminen elää rauhassa omaisuutensa keskellä,

on huolia vailla, menestyy kaikessa

ja kykenee vielä nauttimaan elämän iloista.

₂Oi kuolema! Kuinka hyvä onkaan sinun lakisi

sille, joka elää puutteessa ja jonka voimat hupenevat,

sille, joka vanhuudessaan murehtii kaikkea,

epäilee kaikkia eikä jaksa enää.

₃Älä pelkää kuolemaa, vääjäämätöntä osaasi.

Muista, että se on yhteinen menneille ja tuleville.

₄Sen on Herra asettanut kaikkien elävien osaksi –

miksi niskoittelisit Korkeimman tahtoa vastaan?

Kymmenen, sata tai tuhat vuotta –

ei tuonelassa voi valittaa elämänosastaan.

₅Syntisten lapsista kasvaa iljettäviä ihmisiä,

jotka asuvat jumalattomien joukossa.

₆Syntisten lapset menettävät perintönsä,

ja heidän jälkeläisiään seuraa aina häpeä.

₇Lapset syyttävät jumalatonta isäänsä,

koska joutuvat hänen vuokseen pilkan kohteeksi.

₈Voi teitä, te jumalattomat miehet,

jotka olette hylänneet Korkeimman lain!

₉{Kun saatte lapsia, saatte heidät turmioksenne.}

Kun synnytte, synnytte kirottuina,

kun kuolette, saatte osaksenne kirouksen.

₁₀Kaikki, mikä on maasta, palaa maahan,

kirouksesta tuhoon käy jumalattoman tie.

₁₁Ihmiset murehtivat ruumiinsa kuolemaa,

mutta syntisiltä viedään heidän huono nimensäkin.

₁₂Pidä nimestäsi huoli: se pysyy sinulla

kauemmin kuin tuhannet suuret kulta-aarteet.

₁₃Hyväkin elämä kestää vain rajallisen ajan,

mutta hyvä nimi pysyy ikuisesti.

₁₄Poikani, eläkää sovinnollisesti, eläkää opetukseni mukaan.

Salattu viisaus ja kätketty aarre –

mitä hyötyä on kummastakaan?

₁₅Parempi se ihminen, joka kätkee typeryytensä,

kuin se, joka kätkee viisautensa.

₁₆Hävetkää vain sitä, mitä minä kehotan häpeämään.

Ei kaikkea mahdollista pidä hävetä,

eikä kaikkeen arvosteluun ole luottamista.

₁₇Isän ja äidin edessä hävetkää siveettömyyttä,

ruhtinaan ja ylimyksen edessä valehtelua,

₁₈tuomarin ja virkamiehen edessä rikosta,

kansankokouksen ja kansan edessä laittomuutta,

kumppanin ja ystävän edessä petturuutta

₁₉ja uusilla asuinsijoilla varkaan töitä.

Hävetkää Jumalan totuuden ja liiton unohtamista,

pöydän antimien ahnasta kurkottelua,

toisen solvaamista, pyytää hän teiltä tai antaa,

₂₀vaikenemista, kun toinen tervehtii,

hävetkää kevytmielisen naisen puoleen katsomista,

₂₁selän kääntämistä omalle maanmiehelle,

toiselle kuuluvan osuuden tai lahjan riistämistä,

toisen miehen vaimon katselemista

₂₂ja toisen palvelustytön ahdistelua –

älkää yrittäkö tunkea hänen vuoteeseensa!

Hävetkää, jos pilkkaatte ystävää,

älkää ivatko sitä, jolle annoitte almun,