₁38:34. Toisin on laita sen,

jonka mielessä on Korkeimman laki

ja joka sitä ajattelee.

1 Hän tutkistelee

kaikkien vanhojen viisautta,

ja hänen työnänsä on

syventyminen ennustuksiin.

₂Hän ottaa vaarin

kuuluisain miesten puheista

ja perehtyy sananlaskujen

syvällisiin lauselmiin.

₃Vertauksien salattuja ajatuksia

hän tutkistelee

ja mietiskelee sananlaskujen ongelmia.

₄Hän toimittaa palvelusta

korkea-arvoisten joukossa,

ja päämiesten edessä hänet nähdään.

Hän retkeilee vieraitten kansojen maissa,

sillä hän koettelee hyvän ja pahan

ihmisten seassa.

₅Sydämestänsä hän varhain antautuu

Herran, Luojansa, etsimiseen,

ja Korkeimman edessä

hän on anomuksinensa.

Hän avaa suunsa rukoukseen

ja anoo syntejänsä anteeksi.

₆Jos Herra, hän, joka on suuri,

niin tahtoo,

tulee hän täyteen ymmärryksen henkeä.

Hän vuodattaa virtana viisauden sanoja,

ja rukoillessaan hän ylistää Herraa.

₇Neuvonsa ja ymmärryksensä

hän ohjaa suoraan,

ja Herran salaisuuksia hän ajattelee.

₈Hän tuo julki

kasvattavan opetuksensa,

ja Herran liiton laki

on hänen kerskauksensa.

₉Monet ylistävät

hänen ymmärrystänsä;

ei hän joudu ikinä unhotukseen.

Hänen muistonsa ei häviä,

ja hänen nimensä elää polvesta polveen.

₁₀Hänen viisaudestaan

kansat kertovat,

ja seurakunta julistaa hänen kiitostansa.

₁₁Jos hän saa täällä viipyä,

jättää hän nimen,

suuremman kuin on tuhansilla;

ja jos hän käy lepoonsa,

hän saa sen vielä suuremmaksi.

₁₂Vielä minä tahdon puhua,

mitä olen ajatellut:

minä olen täynnä, olen kuin täysikuu.

₁₃Kuulkaa minua, pyhät lapset,

niin te versotte

niinkuin ruusupuu,

joka kasvaa vesiojan partaalla;

₁₄ja suitsukkeen lailla

te levitätte suloista tuoksua

ja kukoistatte kuin lilja,

levitätte tuoksua ja veisaatte kiitosvirsiä.

Kiittäkää Herraa

kaikista hänen teoistansa.

₁₅Ylistäkää hänen nimeänsä,

ja julistakaa hänen kiitostansa

huulienne virsillä ja kielisoittimilla.

Ja julistaessanne sanokaa näin:

₁₆Kaikki Herran työt

ovat ylen ihanat,

ja kaikki, mitä hän on säätänyt,

tapahtuu aikanansa.

₁₇Älköön sanottako: "Mikä tämä?" —

"Mitä varten tämä?",

sillä aikanansa kaikkea etsitään.

Hänen sanansa voimasta asettui vesi

ikäänkuin roukkioksi,

ja hänen suunsa käskystä

syntyivät vetten kokoontumispaikat.

₁₈Kun hän säätää, tapahtuu kaikki,

mikä hänelle hyväksi näkyy,

eikä kukaan voi estää

hänen pelastustekojansa.

₁₉Kaiken lihan teot

ovat hänelle julkinähtävät,

eikä mitään voida hänen silmiltään salata.

₂₀Hänen katseensa ulottuu

iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen,

eikä mikään ole hänelle ihmeellistä.

₂₁Älköön sanottako: "Mikä tämä?" —

"Mitä varten tämä?",

sillä kaikki on luotu

omaan tarkoitukseensa.

₂₂Hänen siunauksensa peittää maan

niinkuin virta

ja kastelee sen runsaasti kuin tulva.

₂₃Mutta pakanat saavat

perinnökseen hänen vihansa,

niinkuin kävi silloin,

kun hän muutti vedet suola-aroksi.

₂₄Hänen tiensä ovat pyhille suorat,

mutta laittomille täynnä kompastuksia.

₂₅Hyvä on alusta asti luotu

hyviä varten,

samoin syntisiä varten paha.

₂₆Tärkeimmät,

mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat:

vesi, tuli, rauta ja suola,

nisujauhot, hunaja ja maito,

rypäleen veri ja öljy ja vaatetus.

₂₇Nämä kaikki koituvat

hurskaille hyväksi,

mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi.

₂₈On tuulia,

jotka ovat luodut kostamaan

ja jotka vimmassaan vitsaavat rajusti

ja tuhon päivänä vuodattavat voimansa

ja tyynnyttävät hänen vihansa,

hänen, joka on ne luonut.

₂₉Tuli ja rakeet ja nälkä ja rutto:

nämä kaikki ovat luodut kostamaan.

₃₀Petojen hampaat

ja skorpionit ja käärmeet

ja koston miekka

jumalattomien surmaksi,

₃₁ne iloitsevat

saadessaan hänen käskynsä

ja ovat valmiina maan päällä,

milloin tarvitaan,

eivätkä ne, kun niiden aika on,

hänen sanaansa sivuuta.

₃₂Sentähden on minulla alusta asti

ollut varma vakaumus,

ja minä olen tämän tutkinut

ja pannut kirjaan:

₃₃Herran teot ovat kaikki hyvät,

ja kaiken tarpeellisen hän antaa ajallansa.

₃₄Älköön sanottako:

"Tämä on huonompi kuin tuo";

sillä kaikki osoittautuu aikanaan

hyvin kelvolliseksi.

₃₅Ja nyt veisatkaa kiitosvirsi

koko sydämellä ja suulla

ja ylistäkää Herran nimeä.

₁Hän tutkii muinaisten sukupolvien viisautta

ja paneutuu siihen, mitä profeetat ovat sanoneet,

₂hän tallettaa muistiinsa kuuluisien miesten lausumat

ja tunkeutuu mietelauseiden syvyyksiin,

₃hän etsii sananlaskujen salattua merkitystä

ja perehtyy mietelmien arvoituksiin.

₄Tuollainen mies pääsee ruhtinaiden palvelukseen,

hänet nähdään hallitsijoiden hoveissa.

Hän osaa kulkea vieraiden kansojen mailla,

koska on oppinut ihmisten hyvät ja huonot puolet.

₅Jo aamuvarhaisella, innokkain mielin

hän kääntyy Herran, Luojansa puoleen

ja rukoilee Korkeimman edessä,

avaa suunsa rukoukseen

ja pyytää, että saisi syntinsä anteeksi.

₆Jos Herra, suurin ja korkein, niin haluaa,

hän täyttyy ymmärryksen hengellä.

Viisauden sanat pulppuavat hänen huuliltaan,

ja hän kiittää rukouksessaan Herraa.

₇Hän ohjaa järkensä ja harkintansa oikeaan suuntaan

ja pohtii mielessään Herran salaisuuksia.

₈Hän jakaa toisille oppia, jonka on itse saanut,

ja Herran liiton laki on hänen ylpeytensä.

₉Tuon miehen viisautta ylistävät monet,

eikä hänen maineensa ikinä häviä,

ei katoa hänen muistonsa,

vaan hänen nimensä elää polvesta polveen.

₁₀Kaikki kansat kertovat hänen viisaudestaan,

kansankokous kuuluttaa hänen kiitostaan.

₁₁Jos hän elää pitkään, hän voittaa maineeltaan tuhannet,

jos hän kuolee, jo siihenastisessa on kyllin.

₁₂Tahdon vieläkin kertoa siitä, mitä olen ajatellut –

olen täynnä sitä, täynnä kuin täysikuu.

₁₃Kuulkaa minua, hurskaat poikani,

niin kukoistatte kuin ruusupensas puron varrella.

₁₄Suitsukkeen lailla levittäkää hyvää tuoksuanne,

puhjetkaa yhä uuteen kukkaan niin kuin lilja.

Puhjetkaa lauluun, virittäkää kiitosvirsi,

kiittäkää Herraa hänen kaikista teoistaan.

₁₅Ylistäkää hänen suurta nimeään!

Kiittäkää sitä, ylistäkää häntä

lauluin ja kielisoittimin!

Tuokaa kiitoksenne julki, sanokaa näin:

₁₆Minkä Herra on tehnyt, on kaikki perin hyvää.

Kaikki, mitä hän käskee, tapahtuu ajallaan.

₁₇Ei ole mieltä kysyä: »Mikä tämäkin on, ja mitä varten?»

Kaikki selittyy aikanaan.

Herran sana pysäytti vedet paikoilleen,

hänen käskynsä loi vesien varastot.

₁₈Mitä hän tahtoo, se hänen käskystään toteutuu,

hänen pelastustyölleen ei kukaan voi panna rajoja.

₁₉Kaikkien teot ovat hänen edessään,

mikään ei jää hänen silmiltään salaan.

₂₀Hänen katseensa yltää yli aikojen alun ja lopun,

eikä mikään ole hänelle käsittämätöntä.

₂₁Ei ole mieltä kysyä: »Mikä tämäkin on, ja mitä varten?»

Kaikki on luotu omaan tehtäväänsä.

₂₂Hänen siunauksensa peittää maan kuin virran vedet,

tulvan lailla se virvoittaa kuivan maan.

₂₃Samoin hänen vihansa iskee kansoihin –

kosteikotkin hän muuttaa suola-aroksi.

₂₄Hurskaille hänen polkunsa ovat suorat,

jumalattomille pelkkää louhikkoa.

₂₅Alusta asti hän on luonut hyville hyvää,

syntisille taas pahaa.

₂₆Tärkeintä, mitä ihminen elääkseen tarvitsee,

ovat vesi, tuli, rauta ja suola,

vehnäjauho, maito ja hunaja,

rypäleiden mehu, öljy ja vaatteet.

₂₇Kaikki nämä ovat hurskaille hyväksi

mutta kääntyvät pahaksi syntisille.

₂₈On tuulia, jotka on luotu rangaistukseksi

ja jotka vihassaan iskevät kuin ruoska.

Tilinteon päivänä ne päästävät voimansa valloilleen

ja riehuvat, kunnes tyynnyttävät luojansa vihan.

₂₉Tuli ja rakeet, nälkä ja rutto,

kaikki nämä on luotu rangaistukseksi,

₃₀samoin villipedot, skorpionit ja kyyt

ja koston miekka, joka kaataa jumalattomat.

₃₁Kun Herra antaa käskyn, ne riemuitsevat.

Ne odottavat maan päällä, milloin niitä tarvitaan,

ja kun hetki koittaa, ne empimättä tottelevat Herraa.

₃₂Sen tähden olen alusta alkaen pysynyt vakaumuksessani,

ja asiaa tutkittuani olen kirjoittanut tämän:

₃₃Minkä Herra on tehnyt, on kaikki hyvää.

Ajallaan hän antaa kaiken tarvittavan.

₃₄Ei ole mieltä sanoa: »Tämä on huonompi kuin tuo.»

Kaikki osoittautuu ajallaan hyödylliseksi.

₃₅Laulakaa nyt Herralle koko sydämestänne,

täysin rinnoin ylistäkää hänen nimeään!