₁Herraa pelkääväistä

ei kohtaa mikään paha,

vaan kiusauksistakin

Herra saattaa hänet ulos jälleen.

₂Viisas mies ei vihaa lakia,

mutta niinkuin laiva myrskyssä on se,

joka lakia ulkokullatusti noudattaa.

₃Ymmärtäväinen ihminen

panee turvansa lakiin,

ja laki on häntä kohtaan luotettava

niinkuin neuvonkysyntä

uurimilta ja tummimilta.

₄Valmista sanottavasi,

niin sinua kuullaan;

pane kokoon opetuksesi ja sitten vastaa.

₅Tyhmän sydän on kuin vaunun pyörä

ja hänen ajatuksensa

kuin kieppuva pyörännapa.

₆Ystävä, joka kaikesta tekee pilkkaa,

on niinkuin äleä orhi,

jokaisen ratsastajansa alla se hirnuu.

₇Minkätähden toinen päivä

on toista parempi?

Saavathan kaikki vuoden päivät

valonsa auringosta!

₈Herran viisaus on tehnyt ne erilaisiksi

ja säätänyt määräaikain

ja juhlain vaihtelun.

₉Toiset niistä

hän on korottanut ja pyhittänyt,

toiset asettanut arkipäiväin lukuun.

₁₀Myös ihmiset ovat kaikki tomusta,

ja Aadam luotiin maasta.

₁₁Suuressa viisaudessaan

Herra on tehnyt heidät erilaisiksi

ja säätänyt heidän vaihtelevat tiensä.

₁₂Toiset heistä

hän on siunannut ja korottanut,

toiset pyhittänyt

ja ottanut lähellensä,

toiset taas kironnut ja nöyryyttänyt

ja syössyt heidät heidän asemastansa pois.

₁₃Niinkuin savi on valajansa kädessä,

niin että kaikki sen vaiheet käyvät

hänen tahtonsa mukaan,

samoin ovat ihmiset Luojansa kädessä,

niin että hän antaa heille,

mitä oikeaksi katsoo.

₁₄Pahan vastakohta on hyvä

ja kuoleman vastakohta elämä.

Niin on myös syntinen

hurskaan vastakohta.

₁₅Katso kaikkia Korkeimman tekoja!

Ne ovat kaikki kaksittain,

toinen toisensa vastakohta.

₁₆Ja minä olen viimeisenä

vaivaa nähnyt,

niinkuin viinimarjain poimija

viininkorjaajain jäljessä.

₁₇Herran siunauksesta

olen päässyt muiden edelle

ja olen kuin viininkorjaaja

täyttänyt viinikuurnan.

₁₈Käsittäkää, etten ole vaivaa nähnyt

vain omaksi hyväkseni,

vaan kaikkien, jotka opetusta etsivät.

₁₉Kuulkaa minua,

kansan arvomiehet,

ja ottakaa korviinne,

seurakunnan johtajat.

₂₀Älä antaudu kenenkään valtaan,

niin kauan kuin elossa olet,

älä pojan, vaimon, veljen äläkä ystävän.

Äläkä anna toiselle rahojasi,

ettet joutuisi katuen pyytämään

niitä takaisin.

₂₁Niin kauan kuin elossa olet

ja hengität,

älä luovuta paikkaasi

yhdellekään ihmiselle.

₂₂Sillä parempi on,

että lapsesi pyytävät sinulta,

kuin että sinä katsot poikaisi käsiin.

₂₃Kaikissa töissäsi ole oma isäntäsi,

äläkä anna maineeseesi tulla

mitään tahraa.

₂₄Sinä päivänä,

jona elinpäiväsi päättyvät,

kuolinhetkenäsi, jaa perintösi.

₂₅Rehu ja vitsa ja kuorma aasille,

leipä ja kuri ja työ palvelijalle!

₂₆Pidä palvelija työssä,

niin saat itse levätä;

jätä hänen kätensä joutilaiksi,

niin hän vaatii vapautta.

₂₇Ies ja ohjakset notkistavat niskan.

Häijylle orjalle piinapenkki ja kidutus!

₂₈Aja hänet työntekoon,

ettei hän olisi joutilas;

₂₉sillä joutilaisuus

opettaa paljon pahaa.

₃₀Pane hänet työhön,

niinkuin se hänelle sopii;

ja ellei tottele,

pane hänet raskaisiin jalkarautoihin.

Mutta älä ole kohtuuton

ketään ihmistä kohtaan,

äläkä tee mitään vastoin oikeutta.

₃₁Jos sinulla on yksi palvelija,

olkoon hän niinkuin sinä itse,

sillä sinä olet hänet verelläsi hankkinut.

Jos sinulla on yksi palvelija,

kohtele häntä kuin veljeä,

sillä sinä tarvitset häntä niinkuin itseäsi.

₃₂Jos kohtelet häntä pahoin

ja hän nousee ja karkaa,

niin mitä tietä lähdet häntä etsimään?

₁Joka pelkää Herraa, on turvassa pahalta,

kerta kerran jälkeen hän pelastuu koettelemuksista.

₂Viisas ihminen ei koskaan väheksy lakia,

mutta teeskentelijä ajelehtii kuin laiva myrskyssä.

₃Järkevä ihminen uskoo Herran sanaan

ja luottaa lakiin kuin urimilta ja tummimilta kysyisi.

₄Valmistele sanottavasi, niin sinua kuullaan,

kokoa tietämyksesi ja vastaa sitten.

₅Houkan mieli on kuin rattaanpyörä,

hänen ajatuksensa pyörivät kuin vaunun akseli.

₆Kärkeväkielinen ystävä on kuin kiimainen ori,

joka hirnuu jokaisen ratsumiehen alla.

₇Miksi toinen päivä on toista arvokkaampi,

kun vuoden jokainen päivä saa valonsa auringosta?

₈Herra on viisaudessaan erotellut ne

ja säätänyt erityiset juhlat ja juhla-ajat.

₉Jotkin niistä hän korotti ja pyhitti,

toiset asetti arkipäiviksi vuoden kiertoon.

₁₀Kaikki ihmiset ovat maata,

maan tomusta luotiin Aadam.

₁₁Herra on suuressa viisaudessaan erotellut heidät

ja tehnyt heidän teistään erilaiset.

₁₂Jotkut heistä hän siunasi ja korotti,

jotkut hän pyhitti ja otti lähelleen.

Jotkut heistä hän kirosi ja alensi,

ajoi pois asuinsijoiltaan.

₁₃Niin kuin ruukuntekijä pitää savea käsissään

ja muovaa sitä miten tahtoo,

niin ovat ihmiset Luojansa kädessä

ja hän jakaa heille mitä oikeaksi katsoo.

₁₄Pahan vastapari on hyvä,

kuoleman vastapari on elämä,

ja siten hurskaan vastapari on syntinen.

₁₅Katso kaikkea, minkä Korkein on luonut:

kaikkea on kaksittain, toinen on toisen vastapari.

₁₆Muiden jäljessä olen minä pitänyt vartiota,

kulkenut kuin jälkisadon poimija viininkorjaajien perässä.

₁₇Herran siunauksen avulla olen edistynyt työssäni

ja täyttänyt oman sammioni viininkorjaajan tavoin.

₁₈Pankaa merkille tämä: en ole uurastanut vain itseäni varten

vaan kaikkien niiden hyväksi, jotka haluavat oppia viisautta.

₁₉Kuulkaa minua, kansamme johtomiehet,

tarkatkaa sanojani, kansankokouksen johtajat!

₂₀Oli poika tai vaimo, oli ystävä tai toveri,

älä anna hänen hallita itseäsi niin kauan kuin elät.

Älä anna toiselle sitä, mikä sinulle kuuluu,

ettet tulisi katumapäälle ja joutuisi anelemaan omaasi takaisin.

₂₁Niin kauan kuin sinussa on elämän henkäys,

älä salli kenenkään ottaa paikkaasi.

₂₂Parempi on, että poikasi pyytävät sinulta,

kuin että sinä odotat, mitä poikiesi kädestä saat.

₂₃Mitä teetkin, pidä ohjat omissa käsissäsi

äläkä salli minkään tahrata kunniaasi.

₂₄Kun viimeinen elinpäiväsi koittaa

ja kohtaat kuolemasi, jaa perintösi silloin.

₂₅Rehu, keppi ja taakka ovat aasin osa,

leipä, kuri ja työnteko orjan.

₂₆Kouli orjasi oikein, niin saat itse olla jouten.

Jos löysäät otettasi, hän vaatii vapautta.

₂₇Ies ja nahkaruoska notkistavat juhdan niskan,

niskuroivaan orjaan tehoavat raudat ja raipat.

₂₈Pane hänet työhön, ettei hän ehdi laiskotella,

₂₉sillä joutilaisuus saa aikaan paljon pahaa.

₃₀Pane hänet töihin, sitä varten hän on,

ja jos hän ei tottele, pane hänen jalkoihinsa kahleet.

Älä silti ole kenellekään kohtuuton

äläkä tee mitään vastoin lakia.

₃₁Jos sinulla on vain yksi orja, kohtele häntä kuin itseäsi,

olethan hankkinut hänet kädet verillä raataen.

Jos sinulla on vain yksi orja, ole hänelle kuin veli,

sillä hän on sinulle elintärkeä.

₃₂Jos olet hänelle kova, hän karkaa luotasi.

₃₃Miltä tieltä sinä häntä etsit?