₁Rikkauden valvominen

kuihduttaa ruumiin,

ja huoli siitä vie unen.

₂Valveilla pitävä huoli

poistaa torkahduksenkin,

ja kova sairaus havahduttaa unesta.

₃Rikas näkee vaivaa

rahain kokoamisessa,

ja milloin lepää,

hän ahtaa itsensä täyteen herkkujaan.

₄Köyhä näkee vaivaa

elatuksensa puutteessa,

ja milloin lepää, hän yhä köyhtyy.

₅Joka kultaa rakastaa,

ei synnitönnä pysy;

ja joka turmiota etsii,

se siitä täytensä saa.

₆Moni on joutunut lankeemukseen

kullan tähden,

ja heidän perikatonsa

oli aivan heidän edessään.

₇Kuin puu, johon kompastutaan,

on kulta kumartajilleen,

ja kaikki mielettömät

satuttavat itsensä siihen.

₈Onnellinen on rikas,

joka havaitaan nuhteettomaksi

ja joka ei kulje kullan perässä.

₉Kuka hän on,

että ylistäisimme häntä onnelliseksi?

Sillä hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja

kansansa seassa.

₁₀Kuka on tässä koeteltu

ja täydelliseksi havaittu?

Hän kerskatkoon!

Kenellä oli tilaisuus rikkoa,

eikä hän rikkonut,

ja tehdä pahaa,

eikä hän tehnyt?

₁₁Sen miehen omaisuus

on varmasti pysyvä,

ja hänen laupeudentekojaan

on seurakunta kertova.

₁₂Jos istut runsaassa ruokapöydässä,

älä levitä sen ääressä kurkkuasi

äläkä sano: "Onpa tässä paljon!"

₁₃Muista, että pahansuova silmä

on vahingollinen.

Onko luotu mitään

enemmän pahansuopaa kuin silmä?

Sentähden se vuotaakin kyyneleitä

kaikkien kasvoilla.

₁₄Mihin se katsoo,

siihen älä ojenna kättäsi,

äläkä tunkeudu vadille

samalla kertaa kuin se.

₁₅Arvioi omistasi

lähimmäisesi tarpeet,

ja harkitse tarkoin kaikki, mitä teet.

₁₆Syö ihmisittäin,

mitä sinulle on tarjona,

äläkä ahmi, ettet joutuisi vihatuksi.

₁₇Herkeä ensimmäisenä

säädyllisyyden vuoksi,

äläkä ole syömäri, ettet ketään loukkaisi.

₁₈Ja jos istut useampain joukossa,

älä ojenna kättäsi ensimmäisenä heistä.

₁₉Kuinka vähään tyytyykään

hyvin kasvatettu ihminen!

Eikä hänen tarvitse

raskaasti hengittää vuoteessansa.

₂₀Terveen unen saa se,

jonka vatsa on kohtuullisen täysi,

hän nousee varhain ja sielu on virkeä.

Syömäriä seuraavat unettomuuden

ja oksetuksen vaivat

sekä vatsan väänteet.

₂₁Mutta jos sinulle on tyrkytetty

liiaksi herkkuja,

nouse kesken kävelemään,

niin olosi helpottuu.

₂₂Kuule minua, poikani,

äläkä pidä minua halpana,

niin saat viimein havaita

minun sanani tosiksi.

Ole vireä kaikissa töissäsi,

niin ei mikään sairaus sinua kohtaa.

₂₃Joka on antelias ruuissa,

sitä monet huulet kiittävät,

ja todistus hänen auliudestaan on tosi.

₂₄Joka kitsastelee ruuissa,

häntä vastaan kaupungissa nuristaan,

ja todistus hänen kitsaudestaan

pitää paikkansa.

₂₅Älä näytä miehuuttasi

viininjuonnilla,

sillä monen on viini vienyt turmioon.

₂₆Ahjo koettelee teräaseen,

joka on kastettu veteen,

samoin viini sydämet

ylpeitten riidellessä.

₂₇Viini on ihmiselle kuin elämä,

jos juot sitä kohtuudella.

Mitä on elämä sille, jolta viini puuttuu?

Sehän on luotu ihmisille iloksi.

₂₈Sydämen riemu ja iloinen mieli

tulee viinistä,

kun sitä juodaan oikeaan aikaan

ja sopivassa määrässä.

₂₉Karvas mieli tulee viinistä,

kun sitä juodaan paljon,

kiihdyksissä ja metelöiden.

₃₀Juopumus yllyttää

mielettömäin kiihkon

loukkaaviin tekoihin,

heikontaa voimat

ja saa vielä haavoja aikaan.

₃₁Viiniä juotaessa

älä käy nuhtelemaan lähimmäistäsi,

äläkä halveksi häntä,

jos hän on iloisella mielellä.

Älä sano hänelle solvaavia sanoja,

äläkä ahdista häntä velkomisella.

₁Kun rikkaus valvottaa, ruumis kuihtuu,

kun on vauraudesta huoli, uni kaikkoaa.

₂Huoli valvottaa ja pitää unen loitolla,

se vie unen kuin ankara sairaus.

₃Rikas raataa kerätäkseen varallisuutta,

ja jos hän lepää, hän ahnehtii nautintoja.

₄Köyhä raataa varattomuutensa vuoksi,

ja jos hän lepää, hänen puutteensa pahenee.

₅Joka rakastaa kultaa, ei selviä rikkomuksitta,

joka rahaa tavoittelee, kulkee sen myötä harhaan.

₆Kulta on vienyt monet perikatoon,

he ovat kohdanneet tuhonsa.

₇Kulta on ansa rikkauden riivaamille,

jokainen typerys takertuu siihen.

₈Onnellinen se rikas, joka havaitaan nuhteettomaksi

ja joka ei eksy kullan houkutuksiin.

₉Kuka hän on? Häntä voimme ylistää onnelliseksi,

sillä hän on todella tehnyt ihmeitä kansansa keskuudessa.

₁₀Kuka on onnistunut välttämään kullan kiusaukset?

Sellainen ihminen voi olla ylpeä itsestään.

Kuka olisi voinut poiketa tieltä mutta ei ole poikennut,

kuka olisi voinut tehdä pahaa eikä ole tehnyt?

₁₁Joka niin elää, pysyy vauraana,

ja kansa kiittää hänen runsaita almujaan.

₁₂Kun istut yltäkylläisessä pitopöydässä,

älä avaa sen äärellä suutasi

ja ihastele: »Voi tätä runsautta!»

₁₃Muista, että paha silmä saa aikaan pahaa;

onko mitään sitä pahempaa luotu?

Jokaisen kasvoille se vuodattaa kyyneleitä.

₁₄Minne se katsoo, sinne älä ojenna kättäsi,

älä tunge samalle ruokavadille kuin se.

₁₅Arvioi toverisi tarpeet omiesi mukaan,

ja mitä teetkin, käyttäydy harkiten.

₁₆Syö kunnon ihmisen tavoin, mitä eteesi pannaan,

älä ahmi, ettei sinua halveksittaisi.

₁₇Lopeta ensimmäisenä, siten osoitat tuntevasi tavat,

älä syö ylen määrin, ettet herättäisi pahennusta,

₁₈ja kun istut monien seurassa,

älä kurkottele ehtiäksesi toisten edelle.

₁₉Kuinka vähään tyytyykään hyvätapainen ihminen!

Hän ei vuoteellaan ähise ja ähky.

₂₀Vatsaansa säästävä nukkuu levollisesti

ja nousee aamulla täysissä voimissaan,

mutta syömäriä kiusaavat vatsanväänteet,

unettomuus ja oksetus.

₂₁Jos niin käy, että lankeat ylensyöntiin,

mene ulos ja oksenna, niin olosi helpottuu.

₂₂Kuule minua, poikani, älä väheksy minua;

aikanaan ymmärrät, mitä tarkoitin.

Mitä teetkin, tee se taiten,

siten vältät kaikki sairaudet.

₂₃Joka erottuu edukseen ruokapöydässä,

saa kaikkien ihmisten kiitoksen,

ja hänen hyvä käytöksensä muistetaan pitkään.

₂₄Joka käyttäytyy huonosti ruokapöydässä,

joutuu koko kaupungin hampaisiin,

ja hänen huono käytöksensä muistetaan tarkkaan.

₂₅Älä osoita miehuuttasi viinin juonnilla,

sillä viini on koitunut monen turmioksi.

₂₆Ahjo koettelee vedessä karkaistun raudan,

samoin viini riitapukarien mielen.

₂₇Viini on ihmiselle kuin elämä itse,

jos hän juo sitä kohtuullisesti.

Mitä on elämä sille, jolta puuttuu viini!

Jo alun alkaen viini on luotu ihmisten iloksi.

₂₈Viini keventää mielen, se tuo sydämeen riemun,

kunhan hetki on oikea ja juomaa sopivasti.

₂₉Mieli katkeroituu, jos viiniä juo liikaa

ja vielä vihoissaan ja kiihdyksissään.

₃₀Viini kiihottaa juopottelijan tyhmyrin tekoihin,

se vie voimat, ja hän kolhii itsensä verille.

₃₁Kun juot pidoissa viiniä, älä soimaa ystävääsi,

älä halveksi häntä siksi, että hän on hilpeällä mielellä.

Älä pilkkaa häntä, älä loukkaa

äläkä ryhdy karhuamaan velkojasi.