₁On ajatonta nuhtelua,

mutta moni on vaiti

ja on ymmärtäväinen.

₂Paljoa parempi on nuhdella

kuin pitää vihaa;

ja joka vikansa tunnustaa,

se välttää vahingon.

₄Niinkuin kuohilas,

jolla on himo raiskata neitsyt,

on se, joka tahtoo toimittaa oikeuden

väkivallalla.

₅Moni on vaiti

ja havaitaan viisaaksi,

ja moni on vihattu

paljon puheensa tähden.

₆Moni on vaiti,

koska ei ole, mitä vastata;

mutta moni on vaiti,

koska tietää aikansa.

₇Viisas mies on vaiti

oikeaan aikaan asti,

mutta suunsoittaja ja mieletön

ei ota ajasta vaaria.

₈Jolla on ylenpalttisesti sanoja,

sitä kauhistutaan;

ja vaateliasta vihataan.

₉Monelle miehelle

on onnettomuus onneksi,

ja voitto voi olla vahingoksi.

₁₀On lahjoja,

jotka eivät sinua hyödytä;

mutta on myös lahjoja,

kaksinkertaisen korvauksen arvoisia.

₁₁Monelle koituu kunnia vahingoksi,

ja moni kohottaa päänsä ylös

nöyryytyksestä.

₁₂Moni ostaa paljon vähällä,

mutta saa maksaa sen seitsenkertaisesti.

₁₃Viisas voittaa suosiota sanoillansa,

mutta tyhmien kohteliaisuudet

vuotavat hukkaan.

₁₄Mielettömän lahja ei sinua hyödytä,

sillä hänellä on yksi silmä antamassa,

monta ottamassa.

₁₅Vähän hän antaa,

mutta herjaa paljon

ja avaa suunsa suureksi kuin airut.

Tänään hän lainaa

ja huomenna vaatii takaisin:

vihattava on senkaltainen ihminen.

₁₆Tyhmä sanoo:

"Ei ole minulla ystävää

enkä saa kiitosta hyvistä teoistani:

ne, jotka syövät minun leipääni,

ovat kieleltään pahoja."

₁₇Kuinka usein ja kuinka monilta

hän saakaan osakseen naurua!

₁₈Parempi on kompastua maahan

kuin kieleensä:

pahoille tulee siten lankeemus joutuin.

₁₉Töykeä ihminen — ajaton puhe:

se on tavallinen niiden suussa,

jotka ovat kasvatusta vailla.

₂₀Sananlaskua tyhmän suusta

ei hyväksytä,

sillä hän ei sano sitä oikeaan aikaan.

₂₁Useaa estää puute

tekemästä syntiä,

ja kun hän on levossaan,

ei häntä tunto kalva.

₂₂Moni saattaa itsensä turmioon

häpeän tähden

ja turmelee itsensä

mielettömällä käytöksellä.

₂₃Moni antaa häpeän vuoksi

lupauksia ystävälleen

ja hankkii suotta

hänestä itselleen vihamiehen.

₂₄Paha tahra ihmisessä on valhe;

se on tavallinen niiden suussa,

jotka ovat kasvatusta vailla.

₂₅Parempi on varas kuin se,

jolla on tapana valhetella;

mutta molemmat he perivät turmion.

₂₆Valhettelijalta vie kunnian

hänen mielenlaatunsa,

ja hänen häpeänsä seuraa häntä alati.

₂₇Joka on viisas puheissaan,

se auttaa itseänsä eteenpäin,

ja ymmärtäväinen mies

kelpaa korkea-arvoisille.

₂₈Joka maata muokkaa,

saa jyväkasansa korkenemaan;

ja joka korkea-arvoisille kelpaa,

saa väärintekonsa sovitetuksi.

₂₉Antimet ja lahjat

sokaisevat viisasten silmät,

ja niinkuin kuonokoppa suun edessä

estävät heitä nuhtelemasta.

₃₀Kätketty viisaus ja salattu aarre

— mitä hyötyä on kummastakaan niistä?

₃₁Parempi on ihminen,

joka tyhmyytensä kätkee,

kuin ihminen, joka viisautensa kätkee.

₁Toisen nuhtelu ei aina osu oikeaan aikaan;

vaitiolo on monesti viisautta.

₂Parempi avoimesti nuhdella kuin kantaa kaunaa,

₃ja teon tunnustaminen säästää häpeältä.

₄Kuin eunukki, joka haluaa viedä tytön neitsyyden,

on se, joka haluaa väkivalloin ohjata oikeutta.

₅Moni on viisaan maineessa, koska pysyy vaiti,

moni on vihattu suulautensa tähden.

₆Moni on vaiti, koska ei tiedä mitä vastata,

moni on vaiti, koska tietää milloin puhua.

₇Viisas pysyy vaiti oikeaan hetkeen saakka,

tyhmä rehentelijä ei odota oikeaa hetkeä.

₈Suupalttia inhotaan,

isottelija on kaikkien vihaama.

{Kuinka kaunista onkaan, kun nuhteita saanut katuu!

Kun niin teet, kartat tekemästä syntiä ehdoin tahdoin.}

₉Onnettomuus on toisinaan menestyksen alku,

onnenpotku saattaa olla vahingoksi.

₁₀Lahjasta ei aina ole sinulle hyötyä,

toisinaan taas hyödyt kaksin verroin.

₁₁Toiset kompastuvat ylhäiseen asemaansa,

toiset nousevat köyhistä oloista korkealle.

₁₂Moni ostaa paljon halvalla

mutta maksaa myöhemmin seitsenkertaisesti.

₁₃Viisas voittaa ystäviä vähin keinoin,

tyhmyrin liehakointi valuu hukkaan.

₁₄Houkan lahja ei sinua hyödytä,

{ei lahja, jonka pahansuopa nuristen antaa,}

sillä hänen silmissään sen arvo on moninkertainen.

₁₅Hän antaa vähän ja arvostelee paljon,

on yhtenään äänessä kuin kuninkaan airut.

Tänään hän lainaa, huomenna vaatii takaisin –

tuollainen ihminen on sietämätön!

₁₆Tyhmyri sanoo: »Ei ole minulla ystävää,

kukaan ei minua hyvistä teoistani kiitä.

Ne, jotka syövät leipääni, puhuvat minusta pahaa.»

₁₇Miten usein hänelle nauretaankaan!

{Hän ei ymmärrä sitä, mitä hänellä on,

ei liioin sitä, mitä hänellä ei ole.}

₁₈Parempi kompastua polulla kuin puheessaan;

omiin sanoihinsa paha ihminen äkkiä kaatuu.

₁₉Moukka on kuin tilanteeseen sopimaton kasku,

jota oppimattomat toistelevat.

₂₀Tyhmää ei kiitellä sananlaskusta,

sillä hän sanoo sen väärään aikaan.

₂₁Moni varjeltuu synneiltä köyhyytensä vuoksi

ja käy levolle ilman tunnontuskia.

₂₂Moni menettää sielunsa väärän häpeän tähden,

kadottaa elämänsä houkkia myötäillessään.

₂₃Häpeän pelossa moni vakuuttaa ja lupailee

ja tekee ystävästään syyttä vihamiehen.

₂₄Valheet ovat ihmiselle häpeätahra,

mutta kasvatusta vaille jääneet kertovat niitä.

₂₅Varaskin on parempi kuin piintynyt valehtelija,

mutta kumpikin kulkee tuhoaan kohti.

₂₆Oma luonteenlaatu vie valehtelijalta kunnian,

ja häpeä seuraa häntä jatkuvasti.

₂₇Viisas puhuja pääsee elämässä eteenpäin,

järkevä ihminen voittaa mahtimiesten suosion.

₂₈Joka muokkaa maataan, lisää satoaan,

joka miellyttää mahtavia, saa rikkomuksensa anteeksi.

₂₉Kestitys ja lahjat sokaisevat viisaatkin,

kuonokopan lailla ne estävät purevat puheet.

₃₀Peitetty viisaus ja kätketty aarre –

mitä hyötyä on kummastakaan?

₃₁Joka tyhmyytensä peittää, on parempi

kuin se, joka peittää viisautensa.

{Parempi on periksi antamatta etsiä Herraa

kuin ajaa oman elämänsä vaunuja ilman isäntää.}