₉Kuule, Israel, elämän käskyjä,

ottakaa korviinne,

oppiaksenne ymmärrystä.

₁₀Mistä se tulee, Israel, mistä se tulee,

että sinä olet vihollismaassa,

olet vanhettunut vieraassa maassa,

tullut saastaiseksi niinkuin ruumiit,

₁₁luettu hautaan vaipuneitten joukkoon?

₁₂Sinä olet hyljännyt

viisauden lähteen.

₁₃Jos sinä olisit vaeltanut

Jumalan tiellä,

niin olisit saanut asua rauhassa

iankaikkisesti.

₁₄Opi nyt, missä on ymmärrys,

missä on voima ja missä on taito,

oppiaksesi samalla tietämään,

missä on pitkä ikä ja elämä,

missä on silmien valo ja rauha.

₁₅Kuka on löytänyt

viisauden asuinpaikan,

kuka on päässyt sisälle

sen aarrekammioihin?

₁₆Missä ovat kansojen ruhtinaat

ja ne, jotka vallitsivat maan eläimiä,

₁₇ne, jotka leikkivät

taivaan lintujen kanssa,

keräsivät hopeaa ja kultaa,

johon ihmiset luottivat?

Ei ollut määrää heidän omaisuudellaan.

₁₈Missä ovat ne, jotka kultaa takoivat

niin suurella huolella,

ettei voi käsittää heidän töitänsä?

₁₉He ovat hävinneet

ja menneet tuonelaan,

ja toiset ovat astuneet heidän sijaansa.

₂₀Nuoremmat saivat nähdä valon

ja asettuivat asumaan maan päälle,

mutta viisauden tietä

hekään eivät oppineet tuntemaan

₂₁eivätkä käsittäneet sen polkuja;

heidän lapsensakaan

eivät sitä harrastaneet,

vaan pysyttelivät kaukana sen tiestä.

₂₂Ei siitä kuultu Kanaanissa,

eikä sitä nähty Teemanissa.

₂₃Ja Haagarin lapset, jotka etsivät

ymmärtäväisyyttä maan päällä,

Merranin ja Teemanin kauppiaat,

tarusepät ja ymmärtäväisyyden etsijät —

viisauden tietä

eivät hekään oppineet tuntemaan

eivätkä muistaneet sen polkuja.

₂₄Oi Israel,

kuinka suuri onkaan Jumalan huone,

ja kuinka avara asuinsija,

jonka hän omistaa:

₂₅se on suuri,

eikä sillä ole rajaa,

korkea ja mittaamaton.

₂₆Siellä syntyivät jättiläiset,

kuuluisat ikiajoista:

väkevät vartaloltaan, sotataitoiset.

₂₇Mutta ei heitä Jumala valinnut

eikä antanut heille viisauden tietä.

₂₈Ja niin he hukkuivat,

koska ei heillä ollut ymmärrystä,

hukkuivat järjettömyytensä tähden.

₂₉Kuka on noussut taivaaseen

ja hakenut viisauden,

kuka tuonut sen alas pilvistä?

₃₀Kuka on mennyt meren taakse

ja löytänyt sen,

kuka hankkii sen kalliilla kullalla?

₃₁Ei ole ketään,

joka tuntee viisauden tien,

ei ketään, joka ottaa vaarin sen polusta.

₃₂Mutta hän, joka tietää kaiken,

hän tuntee sen;

hän on löytänyt sen ymmärryksellänsä,

hän, joka on tehnyt maan ikuisiksi ajoiksi,

täyttänyt sen nelijalkaisilla eläimillä,

₃₃hän, joka lähettää salaman,

ja se menee,

joka kutsuu sen,

ja se tottelee häntä vavisten.

₃₄Tähdet loistavat vartiopaikoillansa

ja riemuitsevat.

₃₅Hän kutsuu ne, ja ne sanovat:

"Tässä me olemme."

Ne loistavat riemuiten hänelle,

joka ne on tehnyt.

₃₆Tämä on meidän Jumalamme,

kukaan toinen ei ole minkään arvoinen

hänen rinnallaan.

₃₇Hän on löytänyt

kaikki viisauden tiet

ja antanut sen palvelijalleen Jaakobille

ja rakastetulleen Israelille.

₃₈Tämän jälkeen se ilmestyi

maan päälle

ja vaelsi ihmisten keskuudessa.

₃₉4:1 Viisaus on Jumalan käskyjen kirja,

laki, joka pysyy iankaikkisesti.

Kaikki, jotka pitävät siitä kiinni,

saavat elää,

mutta ne, jotka sen hylkäävät,

kuolevat.

₂ Käänny Jaakob, ja tartu siihen,

vaella kirkkaudessa,

joka sen valosta lähtee.

₃ Älä anna kunniaasi toiselle

äläkä etuuksiasi vieraalle kansalle.

₄₂4 Autuaita olemme me, oi Israel,

sillä me tunnemme,

mikä on Jumalalle otollista.

₉– Israel, kuuntele käskyjä, jotka antavat elämän,

pidä korvasi auki, jotta ymmärtäisit.

₁₀Mikä sinun on, Israel?

Miksi elät vihollismaassa,

miksi vanhenet vieraassa maassa

₁₁ja yhä saastut kuolleiden keskellä?

Miksi sinut luetaan niihin, jotka

ovat tuonelan omat?

₁₂Sinä hylkäsit viisauden lähteen.

₁₃Jos olisit kulkenut Jumalan tietä,

saisit elää rauhassa ikuisesti.

₁₄Opi jo, missä viisaus on,

missä ovat voima ja ymmärrys.

Kun sen opit, tiedät myös,

missä ovat elämä ja pitkä ikä,

missä ovat silmien valo ja rauha.

₁₅Kuka on löytänyt viisauden asuinsijan,

kuka on päässyt sen aarrekammioihin?

₁₆Missä ovat ne, jotka johtivat kansoja,

ne, jotka kesyttivät metsän petoja

₁₇ja tekivät taivaan linnuista lemmikkejään,

ne, jotka kokosivat hopeaa ja kultaa

– niihinhän ihmiset ovat luottaneet –

niin että heidän omaisuudellaan

ei ollut mittaa eikä määrää,

₁₈missä ovat ne, jotka panivat rahoiksi hämärin keinoin,

ne, joiden töistä ei saa mitään selvää?

₁₉He ovat poissa.

He ovat laskeutuneet tuonelaan,

ja toiset ovat astuneet heidän sijaansa.

₂₀Uudet polvet näkivät päivänvalon

ja asettuivat asumaan maan päälle,

mutta viisauden tietä eivät hekään ole löytäneet,

₂₁sen polut ovat jääneet heiltä tavoittamatta.

Heidän lapsilleenkin viisaus on jäänyt vieraaksi,

sen tie entistä etäisemmäksi.

₂₂Kuka enää on kuullut viisaudesta Kanaaninmaassa?

Kuka on nähnyt viisautta Temanissa ?

₂₃Entä Hagarin jälkeläiset,

jotka etsivät maallista viisautta,

entä Merranin ja Temanin kauppamiehet,

tarinankertojat ja tiedon etsijät?

Eivät hekään ole löytäneet viisauden tietä,

eivät oppineet ymmärryksen polkuja.

₂₄Katso, Israel, kuinka suuri on Jumalan asuinsija,

kuinka laaja on hänen valtapiirinsä!

₂₅Se on loputon, korkea ja mittaamaton.

₂₆Sinne syntyivät muinaisajan jättiläiset,

valtavan kokoiset, maineikkaat ja kokeneet soturit.

₂₇Mutta heitä Jumala ei valinnut,

ei hän heille avannut viisauden tietä,

₂₈ja niin ymmärryksen puute vei heidät tuhoon,

järjettömyys koitui heidän turmiokseen.

₂₉Kuka on noussut taivaalle ja siepannut sieltä viisauden,

kuka on tuonut sen alas pilvistä?

₃₀Kuka on mennyt meren tuolle puolen

ja etsinyt viisauden käsiinsä,

kuka on hankkinut sitä puhtaalla kullalla?

₃₁Ei ole ketään, joka tuntisi viisauden tien,

ei ketään, joka seuraisi sen polkua.

₃₂Vain hän, joka tietää kaiken, tuntee sen,

vain hän on ymmärryksellään sen tavoittanut,

hän, joka muovasi maan ikiajoiksi

ja täytti sen nelijalkaisilla eläimillä.

₃₃Hän lähettää valon, ja se lähtee matkaan,

hän kutsuu sitä, ja vavisten se tottelee.

₃₄Tähdet loistavat taivaalla

ja hoitavat riemuiten vartiotyötään.

₃₅Hän kutsuu niitä, ja ne sanovat: »Tässä olemme!»

Iloiten ne loistavat luojalleen.

₃₆Hän on meidän Jumalamme,

kukaan muu ei ole hänen vertaisensa.

₃₇Hän tuntee viisauden tien,

hän avasi sen palvelijalleen Jaakobille,

Israelille, jota hän rakasti.

₃₈Tämän jälkeen viisaus ilmaantui maan päälle

ja eli ihmisten keskuudessa.