₁Kirjoituksista havaitaan, että profeetta Jeremias käski pakkosiirtolaisia ottamaan tulta, niinkuin edellä on mainittu, ₂ja kuinka profeetta antaessaan pakkosiirtolaisille lain varoitti heitä, etteivät unhottaisi Herran säädöksiä eivätkä eksyisi mielessään, kun näkivät kultaiset ja hopeaiset epäjumalankuvat ja niiden koristukset. ₃Ja muilla samankaltaisilla sanoilla hän kehoitti heitä säilyttämään lain sydämessänsä. ₄Kirjoituksessa oli vielä, kuinka profeetta saatuaan jumalallisen ilmoituksen oli käskenyt kantaa telttamajaa ja arkkia jäljessänsä ja kuinka hän oli mennyt sille vuorelle, jolle Mooses oli noussut ja jolta hän oli katsellut Jumalan perintöä. ₅Kun Jeremias sitten oli tullut sinne, löysi hän luolankaltaisen huoneen ja antoi kantaa siihen telttamajan ja arkin ja suitsutusalttarin ja tukki oviaukon. ₆Muutamat hänen seuralaisistaan tulivat sitten sinne merkitäksensä tien, mutta eivät voineet sitä löytää. ₇Mutta kun Jeremias sai sen tietää, nuhteli hän heitä ja sanoi: "Se paikka on oleva tuntematon siihen asti, kunnes Jumala jälleen kokoaa kansansa ja laupeus sille tapahtuu. ₈Silloin Herra antaa näiden esineiden tulla ilmi, ja silloin nähdään Herran kirkkaus ja pilvi, niinkuin se ilmestyi Mooseksen aikana, ja niinkuin Salomokin rukoili, että paikka suuresti pyhitettäisiin." ₉Siinä kerrottiin myöskin, kuinka tämä, jolla oli senkaltainen viisaus, uhrasi temppelin vihkimis- ja valmistusmisuhrin. ₁₀Niinkuin Mooses rukoili Herraa ja tuli lankesi taivaasta ja kulutti uhrikappaleet, samoin Salomokin rukoili Herraa, ja tuli, joka lankesi, poltti polttouhrin. ₁₁Ja Mooses sanoi: "Sentähden että syntiuhria ei ole syöty, se on poltettu". ₁₂Samoin Salomokin vietti juhlaa kahdeksan päivää.

₁₃Nämä samat asiat ovat kerrotut myös Nehemiaan muistiinpanoissa ja kertomuksissa, niinkuin sekin, kuinka hän perusti kirjaston ja kokosi siihen kuninkaita ja profeettoja koskevat kirjat samoinkuin Daavidin kirjoitukset sekä kuningasten kirjeet, jotka koskivat temppelilahjoja. ₁₄Samaten Juudas kokosi ne kirjat, jotka olivat joutuneet hajalleen sen sodan tähden, mikä meillä oli; ja nyt ne ovat meidän hallussamme. ₁₅Jos siis tarvitsette niitä, niin lähettäkää hakemaan ne itsellenne.

₁₆Kun nyt aiomme viettää temppelin puhdistusjuhlaa, niin kirjoitamme teille. Teette siis hyvin, jos vietätte näitä päiviä. ₁₇Mutta Jumalaan, joka on pelastanut koko kansansa ja antanut heille kaikille perintöosan ja kuninkuuden ja pappeuden ja pyhityksen, ₁₈niinkuin hän on laissa luvannut, tähän Jumalaan me panemme toivomme, että hän armahtaa meitä pian ja kokoaa meidät jälleen kaikista maista taivaan alla pyhään paikkaan. Sillä hän on pelastanut meidät suurista onnettomuuksista ja puhdistanut paikan.

₁₉Mutta kertomukset Juudas Makkabilaisesta ja hänen veljistään ja suuren temppelin puhdistuksesta ja alttarin vihkimisestä, ₂₀edelleen sodista Antiokus Epifanesta ja tämän poikaa Eupatoria vastaan ₂₁ja taivaasta tulleista ilmestyksistä niille, jotka kunniakkaasti ja urhoollisesti taistelivat juutalaisuuden puolesta, niin että he pienestä lukumäärästään huolimatta valtasivat koko maan ja ajoivat pois raa'at vihollisjoukot, ₂₂saivat jälleen haltuunsa tuon kautta koko maanpiirin kuulun pyhäkön, vapauttivat kaupungin ja saattoivat taas, koska Herra suuressa hyvyydessään oli heille armollinen, voimaan lait, jotka aiottiin kumota, ₂₃nämä kertomukset, jotka kyreneläinen Jaason on julkaissut neljässä kirjassa, koetamme nyt lyhyesti esittää yhteen kirjaan koottuina. ₂₄Sillä kun olemme tarkastelleet lukujen tavatonta määrää ja sitä hankaluutta, mikä aineen paljoudesta koituu niille, jotka haluavat syventyä historian kertomuksiin, ₂₅olemme pyrkineet tuottamaan huvitusta niille, joilla on halu lukea, helpotusta niille, jotka koettavat painaa muistiinsa, mitä ovat lukeneet, ja hyötyä kaikille, joiden käsiin tämä kirja joutuu. ₂₆Meillekään, jotka olemme ottaneet suorittaaksemme vaivaa kysyvän lyhentämisen, työ ei ole helppo, vaan täytyy siinä hikoilla ja valvoa öitä, ₂₇yhtä vähän kuin on helppoa sille, joka valmistaa pidot ja etsii toisten parasta; mutta sen kiitollisuuden vuoksi, jota monet siitä tuntevat, tahdomme mielellämme kestää tämän vaivan. ₂₈Yksityiskohtain tarkan tutkimisen jätämme historiankirjoittajan asiaksi, mutta itse puolestamme koetamme vain seurata lyhennystyössä noudatettavia sääntöjä. ₂₉Sillä niinkuin uuden talon rakentajan on huolehdittava rakennustyöstä kokonaisuudessaan, mutta sen, joka ottaa suorittaaksensa polttokoristus- ja maalaustyöt, on otettava selko vain siitä, mikä on sopivaa koristeeksi, samoin on mielestäni laita meidänkin. ₃₀Kaikkiin yksityiskohtiin syventyminen, niiden kaikinpuolinen tarkastelu ja huolellinen tutkiminen kuuluu alkuperäiselle historiankirjoittajalle, ₃₁mutta mukailijan on sallittava tavoitella sanonnan lyhyyttä ja vapautua kertomusten tyhjentävästä esittämisestä.

₃₂Nyt siis, kun olemme lisänneet vain tämän siihen, mitä edellä on sanottu, tahdomme alottaa kertomuksen. Sillä olisi typerää venyttää esipuhe laajaksi, mutta supistaa itse kertomus varsin lyhyeksi.

₁»Eräästä kirjoituksesta käy ilmi, että profeetta Jeremia käski pakkosiirtolaisten ottaa pyhää tulta mukaansa, niin kuin on kerrottu, ₂ja että hän antoi heille mukaan Jumalan lain ja varoitti heitä, etteivät he unohtaisi Herran käskyjä eivätkä harhautuisi vääriin ajatuksiin nähdessään kultaisia ja hopeisia, kauniisti koristettuja jumalankuvia. ₃Muutakin samankaltaista hän puhui, jotta he pitäisivät lain sydämessään.

₄»Samassa kirjoituksessa kerrotaan vielä, että kun profeetta sai Jumalalta ilmoituksen, hän käski toisten ottaa pyhäkköteltan ja liitonarkun ja seurata häntä, sillä hän aikoi mennä vuorelle, jolle Mooses oli noussut katsomaan Jumalan omaa maata. ₅Vuorelle tultuaan Jeremia löysi luolamaisen onkalon. Hän vei pyhäkköteltan, liitonarkun sekä suitsutusalttarin sinne ja tukki suuaukon.

₆»Jotkut mukana olleista menivät uudelleen vuorelle merkitäkseen tien, mutta he eivät kyenneet löytämään luolaa. ₇Kun Jeremia sai tietää tästä, hän nuhteli heitä ja sanoi, että paikan tulikin pysyä piilossa, kunnes Jumala taas osoittaisi laupeutensa ja kokoaisi kansansa yhteen. ₈Silloin Herra tuo nuo esineet jälleen päivänvaloon ja Herran kirkkaus näkyy taas pilvessä niin kuin se näkyi Mooseksen aikana ja silloin, kun Salomo pyysi, että Jumala pyhittäisi temppelin.

₉»Tuossa kirjoituksessa kerrotaan myös, että viisas Salomo uhrasi temppelissä kiitokseksi sen valmistumisesta ja vihkimisestä. ₁₀Niin kuin silloin, kun Mooses rukoili Herraa ja taivaasta iski tuli, joka poltti uhrit, niin Salomokin rukoili, ja tuli iski alas ja kulutti polttouhrit. ₁₁Mooses sanoi: ’Herran tuli kulutti syntiuhrin, koska uhrilihaa ei syöty.’ ₁₂Mooseksen tavoin Salomokin vietti juhlaa kahdeksan päivää.

₁₃»Näistä tapahtumista kerrotaan myös Nehemian laatimissa asiakirjoissa ja muistiinpanoissa. Niistä käy myös ilmi, kuinka hän perusti kirjaston ja kokosi sinne kuninkaista kertovat kirjat ja profeettakirjat, Daavidin kirjoitukset ja kuninkaiden lahjoituskirjeet. ₁₄Samalla tavoin Juudas keräsi meille kirjoitukset, jotka sodan sytyttyä olivat joutuneet hajalleen; ne ovat nyt kaikki meidän hallussamme. ₁₅Jos tarvitsette näitä kirjoituksia, lähettäkää miehiä hakemaan niitä.

₁₆»Kirjoitamme siis teille siksi, että käymme kohta viettämään temppelin puhdistamisen juhlaa; toivomme, että tekin viettäisitte samaa juhlaa samoina päivinä. ₁₇Onhan Jumala pelastanut koko kansansa ja antanut meille kaikille perintöosan sekä kuninkuuden, pappeuden ja pyhityksen, ₁₈niin kuin hän on laissaan luvannut. Jumalaan me panemme toivomme: hän osoittaa meille pian laupeutensa ja kokoaa meidät kaikkialta taivaan alta pyhään paikkaamme, sillä hän on pelastanut meidät suurista onnettomuuksista ja puhdistanut temppelin.»

₁₉Kerron nyt Juudas Makkabilaisesta ja hänen veljistään, suuren temppelin puhdistamisesta ja alttarin vihkimisestä, ₂₀sodista Antiokhos Epifanesta ja tämän poikaa Eupatoria vastaan ₂₁sekä taivaallisista ilmestyksistä, jotka tulivat juutalaisten uskon ja elämän puolesta taistelleiden urheiden sankarien tueksi. Niiden avulla he vähälukuisinakin ottivat maan haltuunsa ja ajoivat pois raakalaisten joukot, ₂₂valloittivat takaisin kautta maailman tunnetun temppelin, vapauttivat kaupungin ja vakiinnuttivat Herran hyvyyden ja armon ansiosta lait, jotka oli aiottu kumota. ₂₃Kaikesta tästä on Jason Kyreneläinen tehnyt selkoa viidessä kirjassaan, jotka nyt pyrin tiivistämään yhdeksi kirjaksi.

₂₄Olen näet huomannut, kuinka valtavasti noissa kirjoissa on numerotietoja ja kuinka ne yleensäkin ovat niin laajoja, että tuottavat suuria vaikeuksia niille, jotka haluavat perehtyä historian tapahtumiin. ₂₅Olenkin pyrkinyt ottamaan huomioon sekä viihdykettä kaipaavat lukijat että ne, jotka arvostavat helposti mieleen jääviä kertomuksia – tarkoitukseni on hyödyttää jokaista, joka tähän kirjaan tarttuu.

₂₆Laatiessani tätä lyhennelmää en päässyt työstä vähällä: se vaati hikeä ja valvottuja öitä. ₂₇Ei ole helppoa pitojen järjestäjälläkään, joka pyrkii ilahduttamaan muita. Otin kuitenkin mielihyvin harteilleni tämän vaivan, koska ajattelin, kuinka kiitollisia lukijat olisivat. ₂₈Yksityiskohtien tarkan käsittelyn jätän alkuperäiselle kirjoittajalle; tässä lyhennelmässä olen parhaani mukaan seurannut keskeisiä linjoja.

₂₉Sen, joka rakentaa uuden talon, on suunniteltava kaikki rakenteet, mutta sen, joka hoitaa maalaustyöt ja muun koristelun, tarvitsee paneutua vain siihen, mitä talon kaunistus vaatii; näin on mielestäni minunkin työni laita. ₃₀Asioiden syvällinen selvittely, kerronnan sivujuonteet ja yksityiskohtien seikkaperäinen tarkastelu sopivat alkuperäisen historiateoksen laatijalle, ₃₁kun taas lyhennelmän tekijän on lupa pyrkiä niukkaan ilmaisuun ja välttää aiheen perinpohjaista käsittelyä.

₃₂Niinpä aloitan nyt kertomukseni jatkamatta edellä esittämääni yhtään pitempään. Olisihan tuiki typerää venyttää esipuhetta, kun itse historiateosta on lyhennettävä.