30.1.2024 Tiistai
Kuuntele Tässä olen harjoitus 30.1.2024
TÄSSÄ
Hengitän rauhallisesti sisään ja ulos, oikaisen ryhtini. Haen tilaa, jossa olen levossa ja samalla valpas.
. . .
Koetan tunnistaa tämän hetken keskeisimmän tarpeeni. Annan sen sinulle. Panen syrjään itsekeskeisyyteni ja kuuntelen sinua.
SANA
Kun Jeesus oli palannut veneellä toiselle puolelle järveä, hänen luokseen rannalle kerääntyi iso väkijoukko. Paikalle tuli yksi synagogan johtajista, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään hän heittäytyi tämän jalkoihin ja anoi: ”Tyttäreni on kuolemaisillaan. Tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän paranee ja jää eloon.” Jeesus lähti miehen mukaan.
Suuri väkijoukko seurasi Jeesusta ja tungeksi hänen ympärillään. Paikalla oli nainen, jota verenvuoto oli vaivannut kaksitoista vuotta. Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua. Pikemminkin hänen vointinsa oli jatkuvasti huonontunut. Nainen oli kuullut Jeesuksesta ja lähestyi häntä tungoksessa takaapäin. Hän kosketti Jeesuksen vaatetta, sillä hän ajatteli: ”Jos pääsen koskettamaan edes hänen vaatteitaan, niin paranen.” Verenvuoto loppuikin saman tien, ja nainen tunsi ruumiissaan, että vaiva oli parantunut.
Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tungoksessa ja kysyi: ”Kuka koski vaatteisiini?” Oppilaat sanoivat hänelle: ”Mitä järkeä sitä on tällaisessa tungoksessa kysyä?” Jeesus kuitenkin katseli ympärilleen nähdäkseen naisen, joka oli tehnyt niin. Nainen vapisi pelosta, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut. Hän heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja tunnusti hänelle kaiken. Jeesus vastasi: ”Tyttäreni, sinä paranit, koska luotit minuun. Mene rauhassa, olet päässyt vaivastasi.”
Kun Jeesus vielä puhui naiselle, tuotiin synagogan johtajalle kotoa viesti: ”Tyttäresi kuoli. Ei kannata enää haaskata opettajan aikaa.” Jeesus kuuli tämän ja sanoi johtajalle: ”Älä luovu toivosta. Luota minuun.” Jeesus kielsi muita seuraamasta ja otti mukaansa ainoastaan Pietarin ja Jaakobin sekä tämän veljen Johanneksen. Kun he tulivat johtajan kotiin, Jeesus näki hälisevän väenpaljouden, joka itki ja valitti kovalla äänellä.
Jeesus meni sisään ja sanoi: ”Miksi te metelöitte ja itkette? Ei lapsi ole kuollut, hän vain nukkuu.” Jeesukselle naurettiin. Hän ajoi talosta ulos kaikki paitsi lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa. He menivät huoneeseen, jossa lapsi oli. Jeesus otti lasta kädestä ja sanoi: ”Talita kuum” eli käännettynä: ”Tyttö, minä sanon sinulle: nouse ylös!” Tyttö, joka oli 12-vuotias, nousi saman tien ja alkoi kävellä. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan. Jeesus kielsi heitä jyrkästi kertomasta tapauksesta kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää. (Mark. 5: 21–43)
”Tyttäreni”, ”tyttö”. Miltä minusta tuntuu olla Jeesuksen tyttö tai poika? Onko minun helppo luottaa Jeesuksen apuun vaikean paikan tullen? Mikä elämänvaihe muistuu mieleeni? Onko juuri nyt elämässäni asia, jossa voisin luottaa Jeesuksen apuun? Ihmiset kerääntyvät seuraamaan Jeesus-spektaakkelia, tungeksivat hänen ympärillään, metelöivät, hälisevät, valittavat kovalla äänellä ja nauravat. Mitä teki Jeesus?
TÄSTÄ ETEENPÄIN
Olen ottanut omakseni monia tehtäviä. Koen, että minulta odotetaan ja vaaditaan liian paljon.
Pidä sinä minut kasassa tämän kaiken keskellä. Ole sinä minun eheyteni.