22.6.2024 Juhannuspäivä
Kuuntele Tässä olen harjoitus 22.6.2024
TÄSSÄ
Hengitän sisään ja ulos, rauhoitan mieleni. Katselen ympärilleni. Mitä Jumalan tekoja havaitsen? Mikä niistä herättää nyt erityisesti kiitollisen mielen?
. . .
Sinun käsiisi minä uskon henkeni (Ps. 31: 6). Nytkin, tässä hetkessä.
SANA
Elisabetin synnytyksen aika tuli, ja hän synnytti pojan. Naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta hyvyydestä, jota Herra oli hänelle osoittanut, ja iloitsivat hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä kaikki kokoontuivat lapsen ympärileikkaukseen. He kutsuivat häntä isänsä mukaan Sakariakseksi, mutta lapsen äiti sanoi: ”Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.” ”Ei sinun suvussasi ole ketään sen nimistä”, muut sanoivat. He kysyivät elehtimällä lapsen isältä, millä nimellä hän halusi poikaa kutsuttavan. Tämä pyysi pienen kirjoitustaulun ja kirjoitti: ”Hänen nimensä on Johannes.” Kaikki olivat ihmeissään. Samassa Sakariaksen kieli alkoi toimia, ja hän ylisti Jumalaa.
Kaikki naapurit joutuivat pelon valtaan, ja tapauksesta puhuttiin koko Juudean vuoriseudulla. Kaikki, jotka siitä kuulivat, painoivat asian mieleensä ja miettivät: ”Mitä tästä lapsesta vielä tuleekaan?” Herran käsi oli hänen tukenaan. (Luuk. 1: 57–66)
Johannes on heprean kielestä periytyvä nimi (Yochanan). Se tarkoittaa Jumala on armollinen. Miten Jumala on ollut minulle armollinen? Sakarias oli menettänyt väliaikaisesti puhekykynsä, koska hän ei ollut uskonut Jumalan lupausta Johanneksen syntymästä (tapahtumaketjua kuvataan aiemmissa Luukkaan evankeliumin 1. luvun jakeissa). Mitä Jumalan lupausta minun on tai on ollut vaikea ottaa vastaan? Puhun tästä Jumalan kanssa.
TÄSTÄ ETEENPÄIN
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen. (Ps. 139: 13,14)
Anna minun tulla tänäänkin yhä enemmän siksi ihmeeksi, joksi minut loit.
