Suomen Pipliaseura

19.9.2024 Torstai

Kuuntele Tässä olen harjoitus 19.9.2024

TÄSSÄ

Kun huolet ympäröivät minut, tule sinä, Jeesus, rinnalleni.

. . .

Tyynnytä sisäiset pelkoni. Anna rauhasi sydämeeni.


SANA

Jonkin ajan kuluttua kävi niin, että talon emännän poika sairastui. Hänen tautinsa yltyi niin pahaksi, ettei hänessä lopulta ollut elonmerkkiä. Leski sanoi silloin Elialle: ”Pitikö sinun sekaantua minun elämääni, Jumalan mies! Pitikö sinun tulla tänne vetämään minun syntini esiin ja tappamaan poikani!”

Elia sanoi: ”Anna poika minulle.” Hän otti pojan lesken sylistä, kantoi hänet huoneeseensa talon katolle ja laski hänet vuoteelleen. Hän rukoili Herraa sanoen: ”Herra, minun Jumalani! Tahdotko todella tuottaa onnettomuuden tälle leskelle, jonka luona asun, ja surmata hänen poikansa?” Hän ojentautui kolmesti pojan ylle ja rukoili: ”Herra, minun Jumalani! Anna hengen palata tähän poikaan!” Herra kuuli Elian pyynnön. Henki palasi poikaan, ja hän virkosi eloon. Elia nosti pojan vuoteelta ja vei hänet kattohuoneesta alas taloon. Hän antoi pojan tämän äidille ja sanoi: ”Katso, poikasi elää.” Nainen sanoi Elialle: ”Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies. Se, mitä sinä puhut, on todella Herran sanaa.” (1. Kun. 17: 17–24)

  • Mitä ajatuksia tai tunteita minussa herättää lesken, sairastuneen pojan äidin, ajatus siitä, että pojan sairaus johtui hänen synneistään? Olenko joskus syyttänyt itseäni lapseni sairaudesta tai epäonnesta elämässä?
  • Lapsen tai läheisen ihmisen sairastuessa olen etsinyt apua keskellä huolta ja pelkoja. Kenet olen löytänyt rinnalleni? Millaista apua olen saanut?

TÄSTÄ ETEENPÄIN

Tuonelan kohdusta minä huudan apua,
ja sinä, Herra, kuulet ääneni. (Joona 2: 3)

Raamatunteksti(t)

1. kuninkaiden kirja 17

Elia herättää henkiin lesken pojan

17Jonkin ajan kuluttua kävi niin, että talon emännän poika sairastui. Hänen tautinsa yltyi niin pahaksi, ettei hänessä lopulta ollut elonmerkkiä. 18Leski sanoi silloin Elialle: »Pitikö sinun sekaantua minun elämääni, Jumalan mies! Pitikö sinun tulla tänne vetämään minun syntini esiin ja tappamaan poikani!»

19Elia sanoi: »Anna poika minulle.» Hän otti pojan lesken sylistä, kantoi hänet huoneeseensa talon katolle ja laski hänet vuoteelleen. 20Hän rukoili Herraa sanoen: »Herra, minun Jumalani! Tahdotko todella tuottaa onnettomuuden tälle leskelle, jonka luona asun, ja surmata hänen poikansa?» 21Hän ojentautui kolmesti pojan ylle ja rukoili: »Herra, minun Jumalani! Anna hengen palata tähän poikaan!» 22Herra kuuli Elian pyynnön. Henki palasi poikaan, ja hän virkosi eloon. 23Elia nosti pojan vuoteelta ja vei hänet kattohuoneesta alas taloon. Hän antoi pojan tämän äidille ja sanoi: »Katso, poikasi elää.» 24Nainen sanoi Elialle: »Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies. Se, mitä sinä puhut, on todella Herran sanaa.»

1. kuninkaiden kirja 17:17-24KR92Avaa lukunäkymä
Suomen Pipliaseurav.4.24.4
Seuraa meitä