5. Johannes Kastaja - Viestinviejä

₁Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin.

₂Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan:

₄Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. ₅Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.

₆Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. ₇Hän julisti: »Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. ₈Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.»

₉Niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. ₁₀Vedestä noustessaan Jeesus näki, kuinka taivaat aukenivat ja Henki laskeutui häneen kyyhkysen tavoin. ₁₁Ja taivaista kuului ääni: »Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.»

₁₂Heti sen jälkeen Henki ajoi hänet autiomaahan. ₁₃Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta.

₁₄Kuningas Herodeskin kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä tunnettiin jo laajalti. Ihmiset sanoivat: »Johannes Kastaja on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat.» ₁₅Toiset sanoivat, että hän oli Elia, toiset, että hän oli profeetta, sellainen kuin profeetat olivat olleet. ₁₆Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: »Johannes, se mies, jonka minä mestautin, on herännyt kuolleista.»

₁₇Herodes oli näet pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja teljennyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden. Hän oli nainut Herodiaan, ₁₈mutta Johannes oli sanonut hänelle: »Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa.» ₁₉Herodias ei sietänyt Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet, mutta ei voinut, ₂₀koska Herodes pelkäsi Johannesta. Herodes tiesi hänet hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Hän kuunteli Johannesta mielellään, vaikka tämän puheet usein jäivätkin vaivaamaan häntä.

₂₁Sopiva tilaisuus Herodiaalle tarjoutui, kun Herodes syntymäpäivänään järjesti pidot hoviherroilleen ja sotaväen päälliköille sekä Galilean johtomiehille. ₂₂Herodiaan tytär tuli silloin sisään ja tanssi, ja Herodes ja hänen pöytävieraansa olivat ihastuksissaan. Kuningas sanoi tytölle: »Pyydä minulta mitä vain tahdot, niin minä annan sen sinulle.» ₂₃Ja hän lupasi ja vannoi: »Mitä ikinä minulta pyydät, sen minä sinulle annan, vaikka puolet valtakuntaani.» ₂₄Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: »Mitä minä pyytäisin?» Äiti vastasi: »Pyydä Johannes Kastajan päätä.» ₂₅Tyttö kiiruhti heti takaisin kuninkaan luo ja sanoi: »Tahdon, että annat minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pään.»

₂₆Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän ei voinut vastata kieltävästi. ₂₇Hän antoi heti pyövelille käskyn, että tämän oli tuotava Johanneksen pää. Pyöveli meni vankilaan ja mestasi siellä Johanneksen. ₂₈Sitten hän toi pään vadilla ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi pään äidilleen.

₂₉Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat tästä, he tulivat hakemaan ruumiin ja veivät sen hautaan.

₉Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus varoitti heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista. ₁₀He pitivät Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä.

₁₁Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: »Eivätkö lainopettajat sano, että Elian pitää tulla ensin?» ₁₂»Elia tuleekin ensin», hän vastasi, »ja panee kaiken taas kohdalleen. Mutta miksi sitten on kirjoitettu, että Ihmisen Poika joutuu paljon kärsimään ja kokemaan halveksuntaa? ₁₃Kuulkaa, mitä sanon: Elia on jo tullut! Ihmiset vain tekivät hänelle mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu.»